Vihreää kultaa ja hallitusten energiapolitiikkaa

Kotimaisia raaka-aineita suosivalla energiapolitiikalla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi omien energialähteiden uusiutumiseen ja työllisyyteen. Bioenergian lisäkäytön vaikutukset näkyisivät positiivisina työllisyydessä, metsätaloudessa ja ympäristönhoidossa. Käytön lisääminen edellyttää bioenergian rinnastamista tuulivoimaan ja takuuhintajärjestelmää.

Suomen metsäteollisuus supistuu ja puukauppa on paikoin jopa pysähdyksissä. Se elpynee, kun vanhat leimikot, tienvarsi- ja tuontivarastot vähentyvät. Sahapuun kysyntä paranee talouden elpymisen myötä. – Oheistuotteena syntyvän kuitupuun käyttöä bioenergian raaka-aineena voisi lisätä sähkön ja lämmön tuotannossa.

Öljytuotteiden hintaheilahtelujen synnyttämä epävarmuus herätti keskustelun vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä. Sen seurauksena tuulivoima saaneekin syksyllä 83,5 euron takuuhinnan megawattitunnille. Kansantalous- ja oikeudenmukaisuussyistä samaa ajatusmallia tulee soveltaa myös bioenergian tuotantoon. Takuuhinnan seurauksena taimikonhoito ja harvennus-hakkuut oikea-aikaistuisivat ja puuston tilavuuskasvu nopeutuisi. Hakkeen lisäkäytön vaikutukset näkyisivät pian maisemanhoitona, avautuneina järvimaisemina ja avarat tienvarsimetsät lisäisivät ”kumipyöräkulkijan” turvallisuutta sekä turismia.

Edellisen laman energiapolitiikkaa: Valtionvarainvaliokunnan lausunnossa 2.6.92 talousvalio-kunnalle/VEPS-tunnus on VaVL 3/1992. Tämä liittyy asiaan: SE/1992, jossa kuultiin laajaa asiantuntijakaartia. Energiaongelmaa yritettiin ratkaista perusteellisten selvitysten kautta. Etsittiin kestävää ratkaisua asetetuille päästötavoitteille. Selvityksen mukaan bioenergian käyttö Suomessa oli OECD-maiden korkein, mutta kehityksen tuloksena olemme jääneet jälkeen Ruotsista. Tuonti-energiaa oli 70 % kulutuksesta, jos ydinvoima on sitä,. Mietinnössä todettiin Venäjän maakaasutoimitusten olevan epävarma vaihtoehto eikä se ole ratkaisu perusenergiatarpeelle. Selvitykset ovat pääosin hyödyntämättä. - Nykyisin bioenergiatutkimuksen tärkeys korostuu senkin vuoksi, että Putinin talousajattelu lisää energiahuollon epävarmuutta. Talousahdingossa painivat kuntayhtymät myivät omia sähkölaitoksiaan, josta alkoi voimakas sähkön hinnan kohoaminen. Fortum listattiin pörssiin vuonna 98. Sähkön ja osakkeen hinnannousun arvosokeudessa hankittiin Venäjältä TKG 10-kaasuvoimalaitos. Ilmeisten jättioptioiden toivossa tehtiin miljardien riskisijoitus maahan, josta kokemusten mukaan on lähes mahdotonta palauttaa varoja. - Tuliko TKG 10:stä UMTS-kauppojen ja metsäteollisuuden Amerikan matkan toisinto? – Piakkoin huomataan, että olisi ollut viisaampaa sijoittaa nuo varat kotimaisen bioenergian käytön lisäämiseen.Suuryhtiöiden tuulienergialle puuhataan takuuhintaa, mutta metsätilojen tuottaman bioenergian raaka-aineen käyttöä lisäävä tuki on unohtunut. Bioenergialla ja tuulivoimalla tulisi olla sama syöttötariffi. Em. selvityksen mukaan bioenergia avaisi ainakin 10.000 uutta työpaikkaa tuotannossa ja raaka-ainehuollossa. Laitehankintojen kotimaisuusaste on noin 80 %. - Nykyiselläkin tekniikalla yhdellä irtokuutiolla haketta tuotetaan 250 kilowattia sähköä ja sivutuotteena 550 kilowattia lämpöä.Kuitupuun tarve supistuu metsäteollisuuden siirtyessä halvempien tuotantokustannusten maihin, mutta sen käyttöä voisi lisätä bioenergian tuotannossa. Hallitusten vaihtuessa energiapolitiikka saa uusia painotuksia. Kaipaisimme pitkäjänteistä johdonmukaisuutta energiapolitiikkaan.

Alpo Ylitalo, Kokkola

ALPOLLA ON ASIAA

Kävijälaskuri

Vihreää kultaa ja hallitusten energiapolitiikkaa