Energian hinta vie kilpailukyvyn

Esittämäni näkemykset energiapolitiikasta 5.1.2010 vahvistuivat MOT 13.12.2010 sähkömarkkina-ohjelmassa. Edellisen laman velkaannuttamat kunnat ja kuntayhtymät myivät innolla omistamiaan sähkölaitoksia. Suuret yhtiöt kuten EON ja Vattenfall ostivat niitä ja saivat kaupassa markkina-osuutta.

Pieniä kunnallisia sähköntuottajia liittyi mm. Fennovoiman osakkaiksi. Jotkut ovat saattaneet maksaa osuutensa omilla osakkeillaan ja näin luovuttaa päätäntävaltaa yhtiöstään. Tällä tavoin kilpailu ja edullisemman sähkön tarjonta vähenee. Jos pieneten tuottama sähkö myydään pörssin kautta, ne saavat kysyntään perustuvan reaaliaikaisen hinnoitteluhyödyn. Lisäksi mittareiden vaihto antaa sähkön markkinahintaisen laskutusperusteen. Ts. kun kulutus on suurin, niin hinta on korkein. Jollakin aikavälillä sopimushintainen sähkö poistuu markkinoilta. Hyötyvätkö pienet toimijat?

Korkea sähkövero ja hinta häätävät paljon energiaa kuluttavaa teollisuutta ja työpaikkoja pois Suomesta. Uudet atomivoimalaluvat iskivät pienten bioenergialaitosten suunnittelijoita vasten kasvoja. Tuulivoimaloiden syöttötariffin (105,30 euroa) muodossa saama tuki toimii samalla tavoin. Suunnitteilla oleva metsän yhteisöveropolitiikka ajaa energiapuun hintaa ja yksityismetsätaloutta alas. Valtion haluttomuus lisätä hajautettua pienimuotoista energiatuotantoa ohjaa rahaa suuryhtiöi-den osakkeenomistajien pussiin.

Metsäjätit älähtävät heti, jos puhutaan lisääntyvästä puun energiakäytöstä. Ne väittävät, ettei kuitu-puu riitä. Kuitenkin UPM puuhaa biopolttoaineella energiaa tuottavia ja biodiesellaitoksia.  Pörssiyhtiöt eivät halua lisää kilpailijoita energia-alalle, kun niitä vasta ostettiin pois. Energiapuusta saa paikoin jo enemmän  kuin kuitupuusta.

Alpo Ylitalo

kaupunginvaltuutettu, Ps.

Kokkola 2010-12-14

www.alpoylitalo@gmail.com