Talouden tasapainottomuus

Julkisen talouden kestävyysvajeeksi arvioidaan 10 mrd. euroa, joka pyritään tasapainottamaan seuraavan vaalikauden aikana. Puolueiden arvioissa määrästä on hajontaa. Yksityistalouden velat huomioiden kansatalouden näkymät ovat heikot. Korkojen nousun vaikutus työttömyyden kasvuun näyttää ilmeiseltä. Köyhyysrajan alla elävien määrä lisääntyy.

Viime vuoden lopulla Emu-maiden lainatarpeen laskettiin olevan 1850 mrd. euroa. Osuutemme olisi 34 mrd. euroa. Kataisen mukaan Portugalin ongelmien ratkaisematta jättäminen aiheuttaisi meillä suurtyöttömyyden, vaikka maan osuus v. 2009 oli kauppataseestamme 0,7 %. Millä katamme ja mitä vaikuttaisi 44 mrd. euroa?

Kestävyysvaje koskee kuntatalouttakin. Esimerkkinä voitaneen arvioida oman kunnan talouden kestävyyttä. Valtioneuvosto asettaa raja-arvot, joiden sisällä kunnan tilan tulee olla. Kokkolan taloudella ei voi hurrata. Näyttää, että täällä on poikkeama huonompaan neljässä kuudesta asetetusta mittarista. Kaupungin veroprosentti on 0,77 %-yksikköä kuntiemme keskiarvoa korkeampi. Ero saisi olla enintään 0,50 %-yksikköä. Infon lukujen perusteella laina asukasta kohden on yli 6.000 euroa. Tämä on reilut 200 % enemmän kuin vastaava kunnissamme keskimäärin. Ylitys saisi olla enintään 50 %. Kunnan omavaraisuusaste ei saa alittaa 50 %:a. Meillä se on 34 %. Velkaantuneisuutemme näyttäisi olevan yli 70 %, kun sen pitäisi olla alle 50 %:n.   

Rakennus- ja asumiskustannusten nousu on ollut rajua. Matala korkotaso ja pitkät laina-ajat houkuttavat nuoria hankkimaan tilavia ja kalliita asuntoja. Missä on lainanantajien vastuu? Vastuullisten nuorten pitää voida luottaa tulevaisuuteen. Heiltä puuttuvat kokemukset 90-luvun laman vaikutuksista. Itsestä johtumaton työttömyys tai sairaus voi aiheuttaa yksityistalouden kestävyysvajeen. Vuosikymmenten lainojen takaisinmaksut muodostavat vaikeasti ennakoitavan riskin. Pienetkin veronkorotukset, etujen leikkaamiset ja jo ennakoitavissa oleva koronnousu voivat aloittaa 90-luvulla koetun omaisuuden uusjaon ja suurtyöttömyyden. - Tämä on realismia – ei valitusta.

Suurten ikäluokkien eläköityessä palkansaajien määrä laskee. Eläkkeet ovat palkkoja pienemmät ja niistä verokertymät supistuvat. Pienten tulojen matalampi progressio myös supistaa verokertymää.

Vaikka vain takaamme muiden maiden velkoja, rasitamme omaa vakuusvarantoamme. Miten meihin suhtaudutaan ja mistä tulee apu, jos itse tarvitsemme rahaa tai vakuuksia? Kenen vakuudet katsotaan turvaaviksi?  Nopeasyklisessä, avoimessa globaalitaloudessa teollisuutemme paetessa nousevia kustannuksia riskianalyysit jäävät nuorten, kokemattomien päättäjien mieltymysten ja arvailujen varaan.

Viime vuoden kokonaiskauppavaihtomme maajärjestys oli virallisten tilastojen mukaan: Venäjä, Saksa, Ruotsi, Kiina, Alankomaat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Belgia, Norja, Viro ja Puola. Näiden joukossa ei ole EU:n ongelmamaita. Kokoomus haluaa pelastaa riskinottajapankkeihin sijoittaneiden varat uhraten veronmaksajiemme varallisuuden. Se pelottelee suurtyöttömyydellä, ellei näin tehdä. Emmekö voi sanoa rehellisesti, että meillä ei ole nyt varaa tukea muita maita?

Alpo Ylitalo

kansanedustajaehdokas, Ps.

Kokkola

2011-04-08