Vaalivoitto odotustenmukainen!

Presidentinvaaleista lähtien on odotettu perussuomalaisten voittoa eduskuntavaaleissa. Tuolloin aprikoitiin kannattaako asettaa oma ehdokas mukaan kisaan. Vastaus tuli nyt: kyllä kannatti! Lähdettäessä kamppailuun ajateltiin, että pj. Timo Soini tulee tunnetuksi ja nyt taktiikan voi todeta kiistatta osuneen oikeaan.

Talven aikana Soinin tv-esiintymisistä saama palaute on ollut pelkästään positiivista. Keskustelu pakkoruotsista kouluissa johti laajaan Ahvenanmaalta tuotettuun tv-ohjelmaan. Julkisuutta tuli reilusti. Pokka on pitänyt kiitettävästi, sillä toimittajat eivät ole saaneet Soinia hermostumaan mauttomilla kyselyillään Tony Halmeen sairaudesta ja eläkkeeseen johtaneista tapahtumista, enempää kuin eivät eläkkeiden suuruudestakaan pumppaamiset. Toimittajien epäasiallinen käytös tuomittiin jo muissakin puolueissa. EU-kritiikki ja Soinin esillä pitämä köyhän kansan unohtaminen eläke- ja veroasioissa toivat potkua menestykseen. Lähtökohdat onnistumiselle olivat olemassa.

Piirit onnistuivat ehdokasasettelussaan hyvin. Valintaa helpotti tarjolla olleiden runsaslukuisuus. Voidaan todeta myös, että ehdokkaiden valinta oli aiempaa onnistuneempi. Heidän löytymiseensä vaikutti kiistatta puolueen positiivinen julkisuuskuva. Tosin joistakin piireistä kuului nurinoita, jotka sitten vaimenivat vaalien lähestyessä. – Tulos osoittaa  pääosin onnistumista, koska kaksi edustajapaikkaa tuli lisää. Puolueen kasvaessa mielipiteet lisääntyvät, mutta särmät hioutuvat.

Soinin huikea äänimäärä Uudellamaalla ja Vaasan vaalipiirin vanha kannatus nostivat ääniosuuden niissä kuuteen prosenttiin, kun koko maassa saavutettiin 4,1 %:n tulos. Äänimäärä ylitti Timo Soinin presidentinvaaleissa saaman kannatuksen. Lähes jokaisessa kunnassa oli kasvua, joten vaaleihin voidaan olla todella tyytyväisiä. Vaikkakin kokemusta rikkaampana moni ehdokas sanoo, että tekisi nyt kampanjansa hiukan toisin. Tukiryhmiä kenttätyössä ei osattu vielä käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Joidenkin kohdalla kampanjaa olisi voinut myös hiukan aikaistaa. - Raimo Vistbacka aloitti tukimiesryhmien etsinnän lehti-ilmoituksin jo ennen vuodenvaihdetta. Paikka uusiutui ja tämä näkynee myös kasvaneena äänimääränä.

Pertti ”Veltto” Virtanen palasi lepotauon jälkeen entistä persoonallisempana ja perussuomalaisena eduskuntaan. Pentti Oinonen Rautavaaralta ylsi vaaliliiton kautta 4297 äänellään uutena onniteltavien joukkoon samoin kuin Pirkko Ruohonen-Lerner Uudeltamaalta. Ensimmäinen perussuomalainen nainen on nyt eduskunnassa ja lisää tullee seuraavissa vaaleissa, sillä täydestä tuntemattomuudesta yli tuhannen äänen kerhoon ylsi myös kunnanvaltuutettu Pirkko Mattila, erikoissairaanhoitaja ja FM Muhokselta.

EU:n vaikutus maatalouteen näkyy selkeästi Kepun kannatuksen laskuna maaseudulla, samoin kuin Sdp:n oikeistolaistunut politiikka. Myös surkean vastaanoton saaneet tv-vaalimainokset aiheuttivat osaltaan romahduksen tasolle, jossa puolue oli viimeksi vuonna 1962.

Ammattiliittojen ulkopuolella elävä puolustuskyvytön kansanosa joutunee odottamaan vielä seuraavia vaaleja, ennen kuin heidän tilanteensa parantuu. - Mikään ei ole muuttumassa, sillä ex-pääministeri Esko Aho totesi jo ensimmäisenä vaalien jälkeisenä aamuna hallitusneuvottelujen vaikeusasteesta, että vaalilupaukset ovat eri asia kuin ne, mistä hallitusneuvotteluissa yleensä puhutaan ja sovitaan. Ei ole ihme, jos äänestysaktiivisuus laskee edelleen. Vallanpitäjille riittänee, että puolet äänestää?

Alpo Ylitalo, Kokkola

2007-03-21