Metsänomistajat alistetaan pörssiyhtiöiden tuloksentekoon

Suuret metsäteollisuusyhtiöt käyttävät toistaiseksi vielä lähes kaiken kuitupuuksi kelpaavan raaka- aineen. Teollisuuden pitää tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle. Noin 17 milj. m3:n vuotuinen raakapuun tuonti Venäjältä vaikeutuu ainakin sahapuun osalta. Toisaalta siellä voimakas sahauksen lisäys tuo kuitupuutarjontaa. Teollisuuden on mukauduttava markkinatilanteeseen rajan molemmin puolin. Suomessa todennäköisin muutos tullee olemaan metsänhoidon parempi ajoittaminen ja tuontipuun korvaavan kotimaisen hakkuun lisääminen. Sahausmäärien muutos, öljyn hinnan lisäämä energiapuun tarve ja ympäristöpolitiikka vaikuttavat ratkaisevasti sellutehtaiden raaka-ainesaantiin. Näillä näkymin hakkuita voidaan lisätä vuositasolla aina 20 miljoonaan kuutioon asti.

Venäjän puutullien vuoksi kotimainen raakapuu markkinahintaistui. Tämä lisäsi heti puun myyntihalukkuutta. Koko metsäsektori hyötyy markkinatilanteen vakaudesta niin lopputuotteen kuin raaka-ainekysynnän ja -tarjonnan sekä korjuuolosuhteidenkin osalta. Devalvaatio-mahdollisuuksien puuttuessa pörssiyhtiöt vaativat tuotteidensa ylitarjonnasta, valuuttakursseista ja hintakilpailusta johtuvaan ongelmaansa kantohinnan laskua. Hallitus etsii apua Venäjältä ja verotuksesta.

Moni muistaa, miten metsäyhtiöt myivät metsänsä pois liian pienituottoisina. Lähdettiin maailmanvalloitukseen. Se ei sujunutkaan odotusten mukaan, vaan tuloksiin jouduttiin kirjaaman miljarditappiot ainakin Kanadassa ja USA:ssa

Metsäyhtiöt ovat pääosin pörssiyhtiöitä, joihin sijoitetulle pääomalle odotetaan maksimaalista voittoa. Toiminnan perustana on vapaa markkinatalous. Tällä hetkellä suomalaismetsistä lienee 62 % yksityisomistuksessa. Metsätaloutta harjoittavat elävät markkinatalouden suhdanteiden kanssa ja armoilla. Heillä on vapaus omistaa ja myydä tai olla myymättä puuta, mutta heitä velvoittaa yhteiskunnan säätelemä metsänhoito puuston eri ikävaiheissa.   

Maaseudun Tulevaisuudesta kerättyjen tietojen mukaan sellun raaka-aineesta maksettiin viime vuonna Baltian maissa 59-88 € kiintokuutiolta, kun Suomessa puun keskihinta (sahatukki mukana) oli vastaavana aikana 37,70 € Metsäteollisuuden keskusliiton tietojen mukaan. Venäjälle on maksettu samasta 59-60 €. Kiina osti viime vuonna 35 miljoonaa kiintokuutiota pyöreää puuta, josta se maksoi noin 90 € kiintokuutiolta.

Venäjän arvaamattomuudesta ja maailmanvalloitusretken epäonnistumisesta johtuen metsäteollisuus etsii keinoja painostaa yksityismetsänomistajat mukaan talkoisiin, joilla saataisiin pörssiyhtiölle mahdollisuus tuottaa omistajilleen voittoa.

Kälviällä järjestettiin 5.6.2008 tilaisuus, jossa MTK:n, metsähoitoyhdistyksen ja UPM:n edustajat innostivat metsänomistajia puun myyntiin. Kaupan kiihokkeena on mainittu mm. 22 %:n myynnin verotusmalli. - Metsänomistajat eivät kaipaa veronalennusta, koska se olisi tulonsiirtoa yhteiskunnalta pörssiyhtiöille. Heille riittää puusta maailmanmarkkinahinta, josta he maksavat veronsa.

Aasian nopeasti kehittyvän perinteisen metsäteollisuuden markkinaosuus on jo noin 35 %. Siksi satsaus energiatuotannon monimuotoiseen tutkimus-, kehitys- ja valistustyöhön sekä erilaisten ns. joutomaiden hyödyntämiseen puun kasvualustana on välttämätöntä muuttuvissa oloissa.

Alpo Ylitalo, Kokkola

2008-06-12