Apua yritysten alkuun ja kasvuun, mutta mistä?

Vuosikymmenten kuluessa Suomen viranomaisten keskuudessa laillistui tapa kaataa vastuuttomasti hyviäkin yrityksiä. Toisaalla työnantajia leimattiin riistäjäksi, joita vastaan suunnatuin taistelu-lauluin ansaitsi professuureja. - Työnantajaa syyllistävät laulutko eivät loukkaa ihmisyyttä? Voimia keskitetään maan hallitusta ja työnantajia vastaan. Mitä me saamme laulaa? (Imaami Anas Hajjar sanoo: Virret eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin).

Ilmajokiset VS-yhtiöt kaadettiin 3.4.1981. Niiden konkurssipesät lopetettiin selvittämättöminä parisen vuotta sitten. Yritysten mukana tuhottiin 1 200 työpaikkaa ja monen perheen elämä sekä kymmenientuhansien ihmisten usko suomalaiseen oikeushallintoon. Tilintarkastajien mukaan pesänhoitajien jäljiltä on rahaa hukassa 13,4 miljoonaa euroa. Mutta poliisi ei tutki, konkurssiasiamies ei ota kantaa ja ministeriö palauttaa kirjeet. Korkein hallinto-oikeus eväsi kuolinpesän osakkaalta valitusoikeuden. - Voi todeta, että suomalainen hallintokulttuuri työllistää itseään ja tuhoaa, muttei hanki palkkarahaa.

Miksi kasvavat ja menestyvät yritykset siirtyvät ulkomaalaisten omistukseen? Hyvinä esimerkkeinä ikkuna- ja oviteollisuus sekä puutavaran vähittäismyynti. Kanadalaisten vallatessa kaivannais- teollisuutta sen jatkojalostusta ja koneteollisuutta valtaavat ruotsalaiset. Kilpailukykyisiä aloja! Yrittäjien luottamus hallintoon horjuu ulkomaalaisyritysten viedessä laillisesti täältä keräämänsä voittot lähes verottomina ulkomaille.

Suurimmat hallintomokat tehneet saavat korkeimmat huomionosoitukset. Voiko nykyisistä vallanpitäjistä odottaa valtiomiehiä? Onko epäonnistunut hallinto syyllinen, kun Suomeen on syntynyt ylivelkaantuneiden yhdistys? Vuosikymmenten kuluessa rakennettuja yrityksiä kaadettiin n. 65 000, mutta pankkien pelastaminen epäonnistui. Tapahtumia kuvaavat asakirjat on julistettu salaisiksi 40 vuoden ajaksi. Päätöksiä tehneitä varjellaan. Muistutuksena 90-luvun laman saavutuksista vain OP-ryhmä jäi kotimaiseen omistukseen. Olemmeko oppineet mitään?

Uusien aloittavien tai laajentavien yritysten on vaikea saada lainaa. EKP:n vahvistama talletuskorko on -0,4 %. Sama käytäntö alkaa Suomessa, kun pankit alkavat periä korkoa niille uskotuista talletuksista. Rahan säilytys muuttuu maksulliseksi. Miten luotettavasti mitataan ja kontrolloidaan jatkossa pankkien vakavaraisuutta ja lainanantokykyä?

Korkeiden kustannusten maissa teollista tuotantoa aloittavan yrityksen pääoman tarve kasvaa. Automaation ja tarvittavan tiedonsiirron sekä -käsittelyn hinnat nousevat. Pankit lainaavat nume-roita, kun sijoittajien rahat ovat sukanvarressa. Tulot ne keräävät palvelumaksuina asiakkailtaan. Ne heikentävät yritysten kilpailukykyä ja vähentävät pankkeihin tallettavia asiakkaita. Yrityksen pääomansaanti ja työpaikkojen synty vaikeutuvat muualla - paitsi palveluammateissa.

Rahan miinuskorko ohjaa sijoittajia etsimään korkotuottoja muualta. Kiinnostus metsiin lisääntynee, sillä kasvu on korkoa ja ilmeisen hyvä pankkitalletuksiin verrattuna. Pörssiosakkeiden kauppa vilkastunee. Se herättää kysymyksen, mistä pienet pörssien ulkopuoliset, työllisyyttä lisäävät yritykset saavat investointirahansa.

Kalliiden konevuokraamojen ohella olisi tarve investointihyödykkeitä tuotantoon toimittaville, yhteiskunnan ylläpitämille alan leasingyhtiöille. Jos yritys epäonnistuu tai sukupolvi vaihtuu, jatkavan yrittäjän riski olisi pieni ja alku helpompaa, jos tuotantolinjat olisivat valmiina jatkamista varten.

Alpo Ylitalo

Kokkola 3.10.2016