Kalavedet kuntoon

Ihmisravinnon hankinta, saanti ja ruokatottumukset ovat vaikuttaneet vuosisatoja kalalajien esiintymismääriin ja vaikutus jatkuu edelleen. Nykyisin kala ostetaan kaupasta jonkinasteisena jalosteena.

Vesistöjen kuntoa pitäisi palauttaa, mutta miten ja kenen varoilla? Lisävaikeutena on tiedon tuottajien keskuudessa vallitseva erimielisyys siitä, mikä vesistöissämme aiheuttaa voimakkaan särkikalojen lisääntymisen ja arvokalojen vähentymisen. Erimielisyys vaikeuttaa hoitokalastuk-sessa käytettävien menetelmien valintaa ja työn tuloksellisuutta.

Särkikalat ovat vallanneet huomattavan osan maamme järvistä sekä merenrannikkoa paikoin yli 10 mailin etäisyydelle rannasta. Kalastuksen uudet rajoitukset huonontavat tilannetta nopeasti. Ne vähentävät nopeasti harrastusta ja monin paikoin ammattikalastajatkin ovat loppuneet. Huvila-asukkaiden kalastusharrastuksen lopettaa 240 metrin verkkoraja.

Eeva-Maria Maijala vaatii palauttamaan kalastuslupamaksut yli 65-vuotiaille. Se olisi kuolinisku harrastukselle. Nuoret eivät lähde vesille pyytääkseen kalaravintoa eivätkä he edes osta perkaamatonta kalaa. Rovaniemellä tilanteeseen kiinnitettiin huomiota niin, että joidenkin koulujen oppilaille järjestettiin kalastuspäivä.

Ministeriöstä kerrotaan hoitokalastusvälineisiin olevan saatavissa EU-rahaa, muttei itse toimintaan. Hoitokalastuksen avulla muutamien järvien veden laatu on parantunut tuottamaan arvokalaa, mutta päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Jaentaako varoja tuloksen vai suosikki aseman perusteella?

Johtuvatko viranhaltijoiden pessimistiset asenteet saaduista tuloksista? Sieltä välittyy ajatus pelin menettämisestä. Tuusulanjärveen on käytetty rahaa ainakin 6-7 milj. euroa. Sillä voidaan kyseenalaistaa hoitokalastuksessa käytettyjen menetelmien toimivuus. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole rahaa ratkaista maanlaajuiseksi paisunutta särkikala- ja sinileväongelmaa.

Emme saa nostaa käsiä pystyyn, vaan meidän tulee poistaa ongelmaa niin, että pyydetystä kalasta tulisi kunnostuksen osarahoitusta sekä työllistävää vaikutusta. Ihmisravinnoksi kelpaamaton osa kalasta jalostetaan lemmikkieläinten ruuaksi.

Marjojen ja sienten keräyksestä saatava tulo on verovapaata. Muutamme lakeja niin, että myös hoitokalastuksesta saatu tulo olisi verovapaata. Näin saisimme suuren määrän opiskelijoita, työttömiä, eläkeläisiä, ym. hankkimaan hoitokalastuksella töitä ja ansiotuloja. Kalanostaja kirjaa särkikalat ja muut hoitokalastuksen piiriin kuuluvat kalat erilleen muista saaliskaloista. Kalavesien omistajat lähtenevät mielellään mukaan toimintaan.

Meillä on vielä muutamia hoitokalastuksen osaavia ammattilaisia. Miksi emme hyödynnä perinne-tietoa ja ohjaa myös kalastusta niiden mukaan? Jos yhden järven tilassa ei ole saatu em. rahalla tuntuvia tuloksia, nousee kysymys, onko tapahtunut korjattavissa oleva virhe?

Hoitokalastustulot verottomiksi ja kalavedet tuottamaan terveydelle tärkeää elintarvikekalaa. Kalaravinnon lisäyksellä saadaan aikaan huomattavat terveysvaikutukset säästöjen lisäksi.

Alpo Ylitalo

Kokkola 2016-09-29