Miksi Suomen talous yskii?

Eurooppaan luotiin valuuttajärjestelmä EVJ v. 1979 estämään suuria valuuttakurssivaihteluita. Samoin valuuttakurssien vakausjärjestelmä ERM, jolla haluttiin pitää valuutan viitearvo (+/- 2,25 %) vaihteluvälissä. Viitearvoksi ajateltiin osallistuvien maiden valuuttoihin pohjautuva rahayksikkö ECU. Valuuttakorin arvo määritettiin kunkin jäsenvaltion suhteelliseen keskinäiseen painoarvoon. Näin pyrittiin luomaan vakaat, mutta joustavat EU-alueen sisämarkkinat. EU-sopimuksella haettiin myös turvallisuutta. Sen perusta on kirjoitettu 1951 Saksan ja Ranskan hiili- ja terässopimukseen. - Yhteisvaluutan suunnittelu alkoi jo v. 1969 ETA:n kuuden jäsenen Barren-suunnitelmin. Ovatko valuuttariskien torjunta ja kilpailun valvonta rajoittaneet myös sisämarkkinoita?

Yhteisvaluutan isät eivät myönnä epäonnistumisia, vaan pitävät ajatustaan väkisin hengissä, kustannuksista piittaamatta. Yhteisvaluutta nosti monen Etelä-Euroopan maan luottokelpoisuutta ja mahdollisti niiden pankkien velkaantumista ja tuottamattomien investointikohteiden rahoitusta. Vaikka suhteellinen kurssivakaus olisi lisääntynyt, kansainvälinen kaupankäynti on hidastunut. Euron arvon vaikutus ja 27 EU-maan tavoitteet ja tehokkuus ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen.

Lepsu sisäinen rahoitusvalvonta ja jäsenmaiden erilainen veropolitiikka sekä verojen keräys aiheuttavat sen, että verokertymän ja tarpeen välinen kuilu voi kasvaa. Turhat investoinnit imevät pitkään hallinnon varoja ja pitkittävät valtioiden rahoituskriisejä sekä huonoa luottoluokkaa. - Selittelyihin kyllästynyt presidentti kaipasi uudenvuodenpuheessaan rehellisyyttä ja väkivallatonta demokratiaa.

Euro vastasi 4.1.1999 eli ensinoteerauspäivänä 1,1789 USD:a. Pian sen arvo putosi alle pariteettiarvon (1:1) niin, että 26.10.2000 arvo oli 0,95 USD. Toipuminen alkoi käteiseurojen myötä ja arvo oli 2004 lopulla yli 1,3 USD. Sen keskikurssi on nyt 1,3783 eli nouseva euro hyödyttää kilpailijoita. Valtaosa maailman kaupasta tehdään dollareissa.

Espanjan kasvu-uutisista huolimatta EU:n työttömyys on 12 % ja nuorisotyöttömyys Kreikassa ja siellä jo yli 60 %. Palvelut rapautuvat, nuoret syrjäytyvät ja levottomuus lisää avuntarvetta. Oma teollisuutemme jatkaa siirtymistä nouseviin maihin, halvempien tuotantokustannusten ja kasvavan kulutuksen lähelle. Niiden valuuttojen matala arvo pitää tuotteiden hintoja edullisina ja tekee omistamme kalliita.

Säilyttääksemme elintason korkeana lainaamme rahaa nousevista maista ja ostamme sillä heidän edullisia tuotteitaan tai maksamme työttömyyspäivärahaa ja eläkkeitä. - Ostetaan lainarahalla torilta thaimaalaisten poimimia mustikoita ja kulutetaan tuontienergiaa kotona.

Pieni tuottava, työtä tekevä väestö ei jaksa rahoittaa julkista sektoria. Tuotannontekijöihin ulotettu verotus heikentää entisestään viennin kilpailukykyä. Oman rahan säilyttäneillä mailla menee hyvin. - Miksei mahdottomuus hahmotu?

Alpo Ylitalo

Kokkola 2014-01-03