Vesistöjen hoitokalastus ja kalanistutukset 

Kalakantojen muutokset ja särkikalojen lisääntyminen

Vesistöjemme kalalajisto on muodostanut merkittävän osan ihmisravinnosta vuodenajoista riippumatta. Ravinnon saanti on ohjannut asutuksen sijoittumista vuosituhansia. Eri kalalajeihin kohdistunut pyynti ja kulutus ovat muovanneet sekä vakiinnuttaneet kalalajien muutoksia. Saatavissa ollut kala on puolestaan ohjannut paikallista kulutustottumusta.

Viisikymmentäluvulta lähtien lisääntyneet palkkatulot ovat vaikuttaneet nopeasti ihmisten kulutustottumuksiin. Palkkatulot ovat siirtäneet elintarvikehankintaa kauppoihin. Ruoan helpottunut saatavuus on vähentänyt kotitarvekalastuksen merkitystä sitä mukaa, kun tulot ovat lisääntyneet ja kauppojen tavaralajitelma ja -valikoimat ovat laajentuneet.

Suurimmassa osassa Suomea särkikaloja on pidetty ns. roskakaloina, vaikka jossain simpunhätä- ja kiiskiskeittoa suorastaan ylistetään ja särkikalasäilykettä luullaan siiaksi. Kalakannat ovat muuttuneet. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila piti Kokkolassa pitämässään puheessa terveellisen kotimaasta pyydettyn luonnonkalan tai täällä kasvatetun kalan käyttöä liian vähäisenä.

Vesistöjen kuntoa ovat rasittaneet peruskuivatuksenjälkeiset pelto- ja metsäojitukset. Samoin jo vakiintuneiden jokien ennallistamiset ovat tuhonneet kalojen elinalueita. Pauliina Louhen väitös-tutkimus osoittaa ennallistamishyötyjen olevan vähintäänkin kyseenalaisia. Voimistuneiden virtojen mukanaan kuljettama humus muuttaa kalojen elinympäristöä niin, että ne hakeutuvat uusille alueille.

Särkikalaongelma on paisunut tuhansissa järvissä ja merenrannikolla niin valtavaksi, ettei valtiolla ole varaa saada vesistöjä koskaan kuntoon nykyisin hoitokalastuskeinoin. Tuusulanjärven kunnostukseen on käytetty reilusti yli 7 milj. euroa eikä tuloksilla voida paukutella henkseleitä. Siitä syystä vesistöjen hoitokalastukseen ja kunnostukseen tarvitaan uutta ajattelua.

Rahoitusratkaisu

Hoitokalastussaaliin myyntitulojen verotus pitäisi rinnastaa marjojen poimintaan ja myyntiin, jolloin työ saattaisi kiinnostaa jo lopettaneita kalastajiakin. Huomattava osa hylje- tai särkikalaongelman vuoksi kalastuksen lopettaneista on työttömänä. Useimmilla heistä on toimintakuntoinen kalastusvälineistö vielä hävittämättä. Näiden kohdalla valtio säästäisi huomattavat summat työttömyyskorvausvaroista, kun hoitokalastussaalistulo olisi verotonta. Se saattaisi palauttaa kalastajia ammattiinsa ja houkutella uusia kalastajia.

Hoitokalastuksen ohjaus

Työt tehtäisiin hoitokalastukseen perehtyneiden ammattilaisten ohjauksessa. Saaliista kauppaa käyviltä vaaditaan normaali kirjanpito, josta selviää verottomasti myytävä ja verotuksen piiriin kuuluva kalatuotto. Hoitokalastuksen piiriin kuulumattomien lajien kaupasta maksettaisiin verot normaalisti.

Työllä olisi kiire, sillä osaavia hoitokalastuksen ohjaajia on maassa enää alle kymmenen. Muutamassa vuodessa hekin ovat ikänsä huomioiden haluttomia tai kykenemättömiä aloittamaan opastustoiminnan.

Kalastusmatkailun tehostaminen

Hoitokalastusmenetelmää käyttäen saisimme vesistöjä kuntoon kalastusmatkailijoita kiinnostaviksi, sillä saalisvarmuus paranisi. Satsaukset vesistöihimme eivät muuta Kiinaan tai muualle alhaisempien kustannusten maihin.

Tulevaisuutta ajatellen tehokas kalastusmatkailun markkinointi pitäisi aloittaa välittömästi ja kehittää uusia kiinnostavia talvikalastusmuotoja. Vesistöt eivät lakkoile, jolloin investointeihin käytetyt varat ja toiminnan kustannukset ovat ennaltalaskettavissa.

Samalla elvytettäisiin kotitarvekalastusta sekä innostusta kalastusammattiin.

Kalan käyttö ravintona

Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella, kun meillä tuontikalan kulutus on lähes kaksinkertaistunut. Kotimaisista lunnonkaloista syötiin eniten muikkua eli 0,58kg/henkilö. Tuomme maahan elintarvikekalaa ainakin 115 milj. kg/vuosi. Luonnonravinne-menetelmä tuottaa lajeista riippuen järvistä kalaa yli 30 kg/ha. Joidenkin lajien kohdalla saalismäärä on kaksin- jopa kolminkertainen.

Osallistun mieluusti kalakantojen palauttamiseen liittyvään jatkokeskusteluun sekä kalastusmat-kailun kehittämispohdintaan siinä laajuudessa kuin vesistömme yli 187 000 järveä ja pitkä merialueemme antavat mahdollisuuksia.

Alpo Ylitalo

Kokkola

15.12.2016