Tiedottajien vastuu

Yhteiskunnan kehittyessä tiedonkululla on hyvin suuri merkitys, mutta arvioidaanko sen vaikutta-vuutta analyyttisesti. Etenkin sanoma-, ammatti- ja aikakauslehdillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa valikoiden, mitä tietoa ne haluavat levittää ja millaisen arvon kullekin asialle antaa. Niillä on suuri vaikutusvalta koko yhteiskunnan kehityksen ohjaajina.

Päivittäin ilmestyvät maakuntalehdet määrittävät, mistä levikkialueella keskustellaan. Poliittisen ohjauksen avaimet ovat samoissa käsissä edelleen, vaikka sähköinen tiedonvälitys on valtaamassa alaa ylettyen kaikkiin yhteiskuntakerroksiin ja kaikenikäisiin ihmisiin. Tiedottajat vaikuttavat elinkeinorakenteeseen, verokertymään ja sen kautta lehtensä mainostuloihin ja levikkiin.

Nelisenkymmentä vuotta sitten kaikilla maaseutukylillä ei ollut edes kyläpuhelinta. Lähin posti saattoi olla yli kymmenen kilometrin päässä lukijoista. Elinkeinojen ja ammattien kehitystyö vaati sitkeää halua ja periksiantamattomuutta. Seurattiin aktiivisesti talouselämän kehitystä ja suuntauksia. Varsinkin kotitaloushyödyketuotannon samoin kuin yhteiskunnan hallinnon oli välttämätöntä saada ajanmukaista, oikeaa tietoa. Teknologian kehittyessä ja säädösten muuttuessa tiedonvälittäjän rooli kasvaa yhä.

Politiikalla luodaan edellytyksiä tuotantolaitosten ja palveluyritysten toiminnalle. Ymmärrämmekö, kuinka suuri vastuu tidotusvälineillä on silloin, kun välitetään yhteiskuntaa johtavien poliittisten päätösten sisältöä?

Esimerkiksi Kokkolan kaupunginhallituksen tekemien päätösten uutisoinnissa olisi ollut toivomi-senvaraa, jotta lukijan saama tieto vastaa sitä, mitä on päätetty. Uutisoija osallistuu politiikantekoon, ellei kirjoita asiaa auki päätöksenmukaisesti ja ymmärrettävästi. Jos kirjoittajalle jää jokin kohta epäselväksi, olisi tärkeää kysyä tiedottajalta, onko uutisoitava asia ymmärretty oikein. Virheellisesti uutisoitu päätös antaa lukijalle kuvan, etteivät päätökset ja teot vastaa toisiaan. - Oikean tiedonkulun varmistamiseksi tiedonantajana on usein yksi taho, jottei päätöksenteon uutisoinnilla tehtäisi politiikkaa.

Onko tiedonvälitys tarkoitushakuista, jos esim. perättömillä ilmiannoilla nousee ääniharavaksi? Mistä rikostutkintaan johtaneet pohjatiedot ovat peräisin ja onko uutisointi tukenut ilmoitusten tekijöitä? Vastuullinen osapuoli ei tiedota keskeneräisistä asioista. Onko po. tapauksissa tiedotus saanut aikaan huhut, joista on muodostunut äänestäjille totuus? - Kaupunki olisi voinut olla aktiivisempi.

Mikä vaikutus ääniharavaksi nousseen teoilla on kaupungin hallintoon jatkossa? Sen toimivuus ja päätöksenteko saattavat vaikeutua entiselleen. Entä sitten, jos tutkintapyynnöt kääntyvätkin tekijäänsä vastaan ja niillä on jo horjutettu poliittista uskottavuutta ja vaikutettu vaalitulokseen? Rikostutkintapyyntöjen avulla käyty "vaalikampanja", sen aiheuttamat sairaudet ja laaja mielipaha sekä kymmeniintuhansiin nousevat kustannukset kaupungille, ovat edesvatuutonta toimintaa. Tiedottajat eivät voi paeta vastuutaan - enempää kuin väärien ilmiantojen tekijätkään.

Alpo Ylitalo

Kokkola 2017-04-17