Arvosteleeko Tuomo Puumala?

Ylen uutiset kertoivat Verkkoapilassa sunnuntaina 2.11. Tuomo Puumalan etsivän syitä Kepun vaalitappioon. Hän perää perussuomalaisilta tekoja puheiden sijaan.

Esimerkkejä teoista ei tarvitse kaukaa etsiä, sillä Puumalan syntymäpitäjässä Kaustisella palkittiin perussuomalaisten teot, kun valtuuston paikkaluku nousi seitsemästä kymmeneen ja kannatus kohosi 34  prosenttiin. Vetelissä paikat lisääntyivät seitsemään ja kannatus jäi vain 0,3 % Kaustista pienemmäksi.  Tulos kertoo tyytyväisyydestä perussuomalaisten toimintaan, mutta tyytymättömyydestä kepuun. Kepun äänimäärä putosi Kaustisella 274 ja paikkoja meni neljä, kun perussuomalaisten  äänimäärä nousi 215 ja  paikat lisääntyivät kolmella. Etsiessään syitä kepun vaalitappioon Puumala syyllistää perussuomalaisia. Kepun tappiokierteen syynä on lupausten ja tekojen välinen räikeä ristiriita.

Tappioon johtaneita syitä

Kevättalvella puun hintaan tyytymättömät kälviäläiset metsänomistajat antoivat Puumalalle aineiston kirjallista kysymystä varten. Eduskunnan puhemiehelle jätetyn kk 228/2008vp-kyselyn sisältö muokattiin kepulaislinjaan eli todettiin hakkuiden lisäämistarve ja metsän kasvulukuja. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan vastauksesta ei selity, miksi  ulkomaille maksetaan raakapuusta jopa tuplahintaa kotimaiseen verrattu-na. Vastaus ei tyydyttänyt metsänomistajia, koska heidän kysymyksensä vesitettiin.

Perussuomalaisten Timo Soini kysyi samasta aiheesta: kk 533/2008vp, johon vastates-saan Anttilan sijaisena toiminut ministeri Jan Vapaavuori sortui sivuraiteille selittelemään muuta, kuin mistä kysyttiin.

Hupeneeko kannatus?

Viimetalvinen politisoitu puupulakeskustelu osoitti Kepun pelaavan edelleenkin kaksilla korteilla. Metsänomistajat katsoivat tulleensa bluffatuksi verohelpotuksilla. Pääministeri Vanhanen vaati metsänmyyjiltä talvisodan- ja ministeri Katainen talkoohenkeä. Pekkarinen kehui puukaupan veroalen vaikutusta maatalouteen asti. Väyrynen huipensi ehdotuksellaan kompensoida puutullit rekkaliikenteeltä perittävillä transiittomaksuilla. Kuljetusverolla saatu hyöty olisi siirretty kansainvälistyneelle metsäteollisuudelle. Suomessa toimivan metsäteollisuuden huonosta tuloksesta syytettiin puupulaa, suomalaisen puun hintaa ja Venäjän puutulleja.

Stora Enso:n Karvinen totesi, että olivatpa Venäjän puutulliratkaisut mitkä tahansa, supistuksia tulee. UPM:n Pesonen, ”Julma-Jussi” totesi, että teollisuus tarvitsee puuta runsaasti lisää ja halvalla. Kaksinaismoraalinen linjaton elämöinti syyllisti myös metsänomistajia myyntihaluttomuudesta, vaikka yhtiöt eivät ostaneet puuta. Keski-Pohjanmaaltakin löytyy runsaasti esimerkkejä. Kansainvälistyneen metsäteollisuuden ylläpitämä ylitarjonta polkee itse hintojaan.

Aineiston antaneet kälviäläiset maa- ja metsätaloudenharjoittajat kokevat, että heitä ollaan johtamassa täydelliseen umpikujaan. Puukaupassa markkinatalous ei toimi.

Alpo Ylitalo,

Ps,  Kokkola 2008-11-03