Kalakauppaa 2012

Jo kansakoulussa Suomea kuvattiin tuhansien järvien maaksi. Sittemmin puhekieleen järvien määrää on lisätty. Puhuttaessa vesiemme kalalajiston muutoksesta särkikalavoittoiseksi niiden sisäisestä kuormituksesta ei juuri puhuta. Tilanne on sama meren rannikon muututtua särkikalavoittoiseksi, kun mietitään miksi arvokalat ovat vähentyneet. Ruokakulttuurissa lähes jokaisen ruokakunnan ravintoon kala kuului aiemmin olennaisena osana. Vesireittien merkityksen ymmärtäminen kulkuyhteytenä kuului koulujen opetusohjelmaan.

Suomalaisen elintarvikekalan käyttö on vähentynyt vuosikymmenten ajan. Talvikalojen suolaus on jäänyt historiaan. Tarjolla olevasta kalasta on tuontikalaa n. 90 %. Kala haetaan raaka-aineena tai valmisruokana kaupasta. Arvioitaessa kalavesien tilaa ja muutoksen vaikuttimia merellä hyljekannan kasvun merkitys siihen on huomioitava. Saaliiden ja kalastajien määrä ovat romahtaneet. Maataloutta syyllistään vesistöjen pilaajana niilläkin valuma-alueilla, joilla sitä ei ole.

Joitakin lukuja RKTL:n tilastoista. - Vuonna 2012 Suomeen tuotiin 115 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita. Kasvua edellisvuodesta on 9 miljoonaa kiloa. Tuonnin arvo oli 350 milj. euroa eli kasvua vuodessa 15 milj. Vuoden 2012 tuonnin reaaliarvo oli suurin 1980 alkaneella tarkastelu-jaksolla.

Tuonnin arvosta 90 prosenttia oli elintarvikekalaa tai kalatuotteita. Elintarvikekalan ja kalatuotteiden määrä oli 77 ja rehukalan 29 miljoonaa kiloa. josta kalatuotteiden määrä oli 9 miljoonaa kiloa. Elintarvikekalan määrä oli miljoona kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Kalajauhoa tuotiin 3 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna - yhteensä 10 miljoonaa kiloa. Kalajätteitä tuotiin 19 miljoonaa kiloa, missä on kasvua vuodentakaiseen 5 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeeksi tuodun kalan ja kalatuotteiden arvo oli 316 miljoonaa euroa. Se on 17 miljoonaa euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (154,0 milj. euroa), Ruotsi (52,6 milj. euroa), Tanska (42,9 milj. euroa) ja Thaimaa (19,6 milj. euroa). Tuonnin määrästä 50 % tuli Norjasta. Sieltä tuotiin merilohta 30 miljoonaa kiloa, sillivalmisteita ja -säilykkeitä, katkarapuja sekä kalajätettä ja kalajauhoa 28 miljoonaa kiloa. Ruotsista tuodun kalan ja kalatuotteita määrä oli 15 miljoonaa kiloa, josta tuoreen kirjolohen osuus oli 8 milj. kg, loppuosa kalavalmisteita ja -säilykkeitä, mätivalmisteita sekä tuoretta silakkaa. Tanskasta tuotiin muun muassa kalavalmisteita ja -säilykkeitä, kalajauhoja sekä kalarasvoja ja -öljyjä. Tuonnin määrä Tanskasta oli 18 miljoonaa kiloa. Thaimaasta tuotiin pääasiassa tonnikalavalmisteita ja -säilykkeitä.

Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Ruotsi (12,5 milj. euroa), Viro (12,3 milj. euroa), Venäjä (11,6 milj. euroa) ja Tanska (6,0 milj. euroa).

On käsittämätöntä, että Suomessa elintarvikekala syötetään hylkeille ja kotitaloudet käyttävät tuontikalaa. Muutamin poikkeuksin kaupat eivät osta siikaa kalastajilta. Vaelluskalojen nousuteiden rakentaminen kutujokiin on laiminlyöty ja särkikalat ovat vallanneet myös järvet.

Hoitokalastusta on lisättävä ennen kuin osaajat loppuvat. Väärin toteutetulla hoitokalastuksella on pilattu useita järviä. Siitä johtuen RKTL:n toimintaa pitää avata ja antaa tehtäviä kalastajille, joiden jäljiltä löytyy onnistuneesti hoidettuja vesialueita.  

Alpo Ylitalo

Kokkola 2013-05-31