Rikos vai ei?

Netti on muuttanut maailmaa monin tavoin. Monet konkurssi- ja pakkohuutokaupatkin ovat siirtyneet sinne. Mahdollisuus on luonut tilaisuuksia tehdä myös epärehellistä kauppaa ja se on tuonut ihmisille aiemmin tuntemattomia ongelmia sekä poliisille ja tuomioistuimille lisää töitä.

Miten huutokauppaan pitäisi suhtautua silloin, kun myyntiehdoissa ilmoitetaan "Myyjä sitoutuu myymään kohteen korkeimman tarjouksen tekijälle"?

Esimerkki tapahtuneesta. Koulutuskuntayhtymä myi 28.10. kiertonet.fi-huutokaupassa puuntyöstö-koneen (ID 16768) hintaan 3 350 euroa nimimerkille "antsuli"/Suomen Pakkohuutokaupat. Ostaja myi saman koneen huutokaupat.com-sivustolla.

Huutonetin (kohde 1085754) huudot käynnistyivät 30.10.18 klo 19:47/100 euroa. Tarjoajan 2 korotusautomaatti nosti tarjousta 100 euroa 31.10. klo 18:05. Huudot jatkuivat tarjoajan 3 toimesta 3.11. klo 15:57. Korkein tarjous on tuolloin 300 euroa. Samalla sekunnilla tarjoajan 2 korotusautomaatti nosti hinnan 400 euroon. Tarjoaja 3 nosti tarjoustaan, mutta tarjoajan 2 korotusautomaatti ylitti taas. Klo 15:58 tuli mukaan tarjoaja 4 joka tarjosi 700 euroa. Tarjoajan 2 ohitettua edellisen kilpailu jatkui tarjoajien 4 ja 2 välisenä 100 euron korotuksin. Kaupan päättyessä 3.11. klo 16:09.tarjoajan 2 korotusautomaatin tarjous 1800 euroa oli korkein ja tuli myyntihinnaksi. "Tila: Päättynyt, tarjous hyväksytty".

Hetki ennen huutokaupan päättymistä myyjältä saadun tiedon mukaan kohde on sama kuin huutokaupassa 28.10. - Huutonetin myyntihinnaksi jäi vain nyt 1 800 euroa, mikä on 1 550 euroa sen alle, millä yritys oli aiemmin ostanut.

Tämä vie pohjan koko nettihuutokaupoilta, sillä huutokaupan ehdoissa ilmoitetaan myyjän hyväksyvän korkeimman tehdyn tarjouksen. Hyväksytäänkö ulkopuolinen huuto, kun hinta ei nouse niin korkeaksi, että se tuottaisi myyjälle katetta/voittoa? Ei ole uskottavaa. Kuka tai mikä taho on huutaja 2 ja mitä menettelyn taakse kätkeytyy? - Onko tarjoaja 2 myyjä? Tällöin myyjä ei ole sitoutunut, sillä sitoutuminen vaatii kaksi osapuolta. Tässä ostaja ja myyjä näyttäisivät olevan sama.

Tämä ei liene suoraan rikollista toimintaa, mutta epäeettistä vähintäänkin. Myös myyjän nimi on harhaanjohtava. Se luo ostajille mielikuvan, että pakko- tai konkurssihuutokaupoista ostettu tavara on kaupan ja että se on pääsääntöisesti edullista.

Olisiko lainsäätäjän syytä perehtyä nettihuuto- yms. kauppoihin paremmin, sillä niissä myydään jopa varastettua ja velaksi ostettua tavaraa tai tavaraa, jota ei ole olemassakaan eikä ainakaan ole aikomusta toimittaa ostajalle? Myyjääkään ei saada aina selvitetyksi niissäkään tapauksissa, joissa ostaja on joutunut rikoksen uhriksi, kun nettipalvelutarjoajat antavat mahdollisuuden anonyymiin toimintaan alustoillaan.

Alpo Ylitalo

Kokkola

2018-11-07