Apua uusille yrittäjille

Vientituloilla elintasonsa saavuttaneen Suomen tulevaisuus on sidoksissa tuotteidensa kilpailukyyn. Kiinaan siirtynyt teollisuus vie ilmaiseksi viimeisintä tuotekehitystä sinne. Siitä samoin kuin ammattiliittojen pakottavasta kustannusten nostosta johtuen teollisuuden on yhä vaikeampi pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Elintasomme säilyttäminen edellyttää tiukkaa kustannuskuria, tehokkuutta ja uusia ajatusmalleja työsuhteeseen. Huawei on hyvä esimerkki, miten Kiina hyödyntää yritysten tuomaa tietoa.

Olisi selvitettävä, millä aloilla meillä olisi kilpailijamaita paremmat menestymisedellytykset. Raaka-aineet, energian hinta, työvoiman saatavuus ja logistiikka muodostavat monen muun ohella olennaisen osan kilpailukykyä. Vientituotteilta edellytetään yhä parempaa laatua ja teknisten ominaisuuksien kehitystä.

Mutta osaammeko markkinoida? Onko koulutusta siinä lisättävä? Valitettavan usein myyntimiehiin suhtaudutaan näin: eikö se toinen poika ole joku myyntimies ja kait se ryyppää se toinenkin! Kauppa on jatkuvan teollisen tuotannon A ja O. Ellei markkinointi toimi, varastot ovat nopeasti täynnä. Osaamista ja kapasiteettia löytyy kyllä suuremmallekin tuotannolle. - Teimme 1980-luvun alkupuolella lähes olemattomalla kielitaidolla kauppaa tulkin kanssa Tunisiassa. Huomasimme, etteivät ostajat tienneet, missä maamme sijaitsee. Kun sanoimme Suomen olevan Skandinavissa, ostajat saivat ahaaelämyksen: jaa Ruotsissa. Sama tilanne oli Algeriassa ja Marokossa. Suomen kaupallisena sihteerinä oli Osmo Kock Algerissa.

Tuskin vie vuosikymmentä, kun kiinalaiset teettävät teollisia tuotteita EU:n alueelle Afrikan maissa. Kiina on ostanut Afrikasta sillanpääasemia. Kiinan huono ilmanlaatu, hiilijalanjäljellä pelottelu ja rahastus synkistävät teollisuuden näkymiä vuosi vuodelta. Siellä ymmärretään Afrikan raaka-aineiden merkitys, väestön palkkataso, lähellä olevat EU-markkinat ja logistiikan ympäristö-vaikutukset.

Kiinan hallintovalta ja ammattiliitot ovat käytännössä sama. Yanin matala arvo ja hyödykkeiden brändätys helpottavat markkinoita. Nauroimme japanilaisille autoille 1960-luvun lopulla. Entäs nyt? Kiinalaiset satsaavat autojen, kuten muidenkin teollisuustuotteiden tuotantoon. Täällä ammattiliitot pakottavat kaikille tännetulijoille samaa palkkaa - vaikutuksista piittaamatta. Meidän on pakko huolehtia oman teollisuutemme kilpailukyvyn ylläpidosta ja nostaa raaka-aineiden jalostusastetta.

Puupohjaiset tuotteet muodostavat yli viidenneksen Suomen viennistä, vaikka mekaanisen puunjalostuksen vientituote on edelleen sahatavara. Raaka-aineiden matalan jalostusasteen vuoksi puun kuutiohinta rajalla on mitätön siihen nähden, mitä se voisi olla pidemmälle tuotteistettuna. Muut kuin Suomi jalostavat täältä ostamansa sahatavaran ja tekevät valtavaa bisnestä. Ikea on hyvä esimerkki, mitä puulla saadaan aikaan. - Metsäyhtiöiden osakkeet luisuvat ulkomaalaisomistukseen.

Alpo Ylitalo

Kokkola 

2019-02-10