Litium: on maamme köyhä ja siksi jää!

Ilmentääkö runoilija suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia ja kehitystä? - Suomesta tuli vuonna 1994 Eta-sopimuksen seurauksena ulkomaalisille kaivannaisyrityksille vapaa maa. Sen jälkeiset  valtion ja maanomistajien saamat valtauskorvaukset ovat olleet kosmetiikkaa. Yritysten ja valtausten siirtyessä ulkomaalaisille ministerimme  iloitsevat, kun työ jää Suomeen.

^Sijoittajat ovat saaneet lähes lahjoituksena useiden miljardien eurojen voittomahdollisuudet mm. Kittilän, Kolarin-Pajalan, Pyhäsalmen, Soklin ym. kaivostoiminnoissa. Rautakaivoksia ostaneiden malmiesiintymät ovat muuttuneet kullaksi puhumattakaan muiden omaisuuserien arvosta.  Puuttuuko päättäjiltä halu vai keinot hoitaa maan taloutta kansaa hyödyttävään oikeudenmukaisempaan suuntaan? Meillä toimii lähes viisikymmentä ulkomaalaista ja vain pari suomalaista kaivosyhtiötä. - Sinikka Mönkären jälkeen valtion omaisuuden myyjinä ovat kunnostautuneet ministerit Jyri Häkämies ja  Mauri Pekkarinen.

Ilmastomuutoshysteria, öljyvarojen rajallisuus sekä energian hintakehitys ovat aiheuttaneet räjähdys-mäisen akkujen tarpeen ja litiumin bisnesnäkymät. Kunhan rahoitus on kunnossa, Ullavassa ja Kaustisella aloittanee Euroopan ensimmäinen 80-90 henkilöä työllistävä litiumrikastamo. Esiintymän hyödyntämistä luonnehditaan Talouselämän nettiversiossa uudeksi Nokiaksi.

Akkutarve monituhatkertaistuu, kun sähköautotuotanto pääsee vauhtiin. Akkujen osuus on 1250-kiloisen auton painosta noin 500 kiloa. Latauksella voi ajaa jopa 500 kilometriä ja auto kiihtyy  nollasta sataan alle seitsemässä sekunnissa. Saavutettu huippunopeus on yli 130 kilometriä tunnissa. Kaikilla johtavilla autotehtailla on sähköautotuotantoa. Näiden autojen hinnat ovat laskussa ja käyttö- sekä huoltokustannukset jäävät murto-osaan bensiini- ja dieselautoihin verrattuna.

Aurinkoenergian akkuvarastoinnin lisäys on arkipäivää. Lääketeollisuus on käyttänyt jo 1940-luvulta saakka litiumia. Microsoftin johto totesi uutisissa 13.11.09, että puhelimesta on tulossa uuden sukupolven tietokone. Käsityökoneet siirtyvät litiumakkuihin. Käyttökohteiden räjähdysmäinen lisääntyminen on aiheuttanut litiumpulan, mutta Ullavassa sitä on.

Kaustisen jalostushankkeen rahoitustarve on noin 40 miljoonaa euroa. Seutukunta tukee hanketta. Finnveran suhtautuminen on odottavan myönteinen. Investointitukilupausta ei ole saatu, vaikka yli 70 % kokonaisinvestoinneista voidaan laskea kuuluvan kemianteollisuuden investointeihin. Jos rahoitus saadaan kuntoon, yritys saanee 368.000 euroa tukea infrastruktuuriin. Kotimaisen rahoittajan puuttuessa valtauksen omistajasta Keliber Oy:stä on jouduttu myymään 68 %  norjalaisyhtiölle.

Valtiovallan asenne on käsittämätön. Kärsämäelle rakennetun pysähdyksissä olevaan huonekaluteh-taaseen lienee myönnetty avustuksia useita miljoonia. Moni saman omistajan haltuun siirtynyt menestynyt tehdas on jo kaatunut.  - Kaustisen ja Ullavan litiumin jalostusbisneksen  rahoituksen puuttuminen antaa aiheen kysyä oliko valtaus ”väärien” omistajien hallussa vai eivätkö poliitikot ymmärrä hyötymahdollisuutta muualla kuin ”soffa-alalla”? Alan kotimaisen tutkimus- ja kehitystyön  hyöty siirtyy ulkomaalaisille sijoittajille. Infrastruktuuri  kustannetaan lähes kokonaan verovaroista.

Valtioneuvoston vuoteen 2020 ulottuvassa liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu pitkäjänteisyys ja ilmastomuutoksen hillintä. Siinä todetaan henkilöautoliiken-teen aiheuttavan 85 % liikennepäästöistä. Hillintäkeinona ei edes mainita sähkö- eli hybridiautoja. - Pääministeri kuuli Japanin vierailullaan, että siitä huolimatta, ettei Suomi pyri päästösupistuksiin hybridiautojen avulla, Toyota aloittaa niiden valmistuksen.

Alpo Ylitalo

Kokkola 2009-11-17