Hallituksen politisoima puupula, yksityistäminen ja energiahinnoittelu vievät uskottavuuden!

Hallitus on vannonut kilpailuttamisen ja yksityistämisen nimiin. Sähkölaitosten omistus on kuitenkin keskitetty yhä harvemmille ja siirtomaksuilla nostetaan kilpailutettua hintaa ylös. Sähkön ja polttonesteiden hinnoilla hallitaan kansan vaurautta. Ostaessaan Uralin takaa TGK 10-voimalaitoksen 2,7 miljardilla eurolla Fortum vie kotimaasta kerättyjä voittoja ilman investointisuojasopimusta arvaamattomalle Venäjälle.

Ylikapasiteetin tarjonnasta johtuva metsäteollisuuden huono tulos sekä kustannusinflaation pakottamat saneerausilmoitukset lietsoivat hallitusta tekemään vaalipolitiikkaa. Se tavoitteli näyttävästi poliittista hyötyä Venäjän puutullien avulla kertoessaan puupulasta. Teollisuusjohtajien  mukaan  huonon  osavuosituloksen syynä ei ollut puupula, vaan kustannusinflaatio.

Hallitus asetti Esko Ahon työryhmän pelastajaksi ja se keksikin vaivaan lääkkeeksi  ensiharvennus-hakkuiden verottomuuden. Lyhyt testiaika kätki pahoja sivuvaikutuksia. Hallitus lupasi veroratkaisuun tarkennuksia 5.9.08 mennessä, mutta mitään ei kuulunut. Olivatko sen metsäverolupaukset tahallisia huijauksia vai törmäileekö Suomilaiva ohjauskyvyttömänä väylän ohjauspuskurista eli sisävesillä ukosta toiseen?

Puun alhaisena pitämästään hinnasta johtuen metsänomistajat ovat olleet haluttomia tekemään kauppaa. Ministeri Kataisen mielestä verohuojennusporkkana lisää puun tarjontaa ja tarjonta laskee hintaa. Veroratkaisun elvytysvaikutusta voidaan verrata perustellusti Hölmölän ratkaisuihin: kun palelee varpaita, niin leikataan peiton yläpäästä pala ja ommellaan se alapäähän.

Kaupan vilkastumisen uutisoinnissa on kovasti propakandan makua. Moni myyntiä suunnitellut  yllättyi huomattuaan menettävänsä muut tuloksenmuodostuskeinot sekä Kemera-tuen. Hämmennystä herättää sekin, ettei verottajallakaan ole yksiselitteisiä ohjeita. Tiedossa on vasta hallituksen esitys. Oliko ”pojilla” liian kiire julistaa onnistumistaan, vaikka lääkkeen testitulokset olivat vielä puutteelliset? Pääministeri perää talvisodanhenkeä ja kansa ihmettelee, miksi yksityismetsätalouden pitäisi uhrautua tukemaan kohta ulkomaalaisten omistamien pörssiyhtiöiden tuloksentekoa.

Sahojen henkilöstömäärissä on useiden kymmenien henkilöiden eroja, vaikka sahatut laadut ja  kuutiomäärät ovat vertailukelpoisia. Kilpailutilanne ei kestä vuorineuvosten kulurakennetta.  Kustannustehokas sahateollisuus pärjää ja tehokkuutta lisääviä investointeja tehdään. Tutustuin vast`ikään 65 000 kuutiota sahaavaan ja 14 henkilöä työllistävään laitokseen, jonka puolivuotistulos oli 1,5 milj. euroa. Syksystä odotetaan heikompaa.

Hallitus ei ole huolissaan korkean energiahinnan vaikutuksista teollisuuteen. Jäljellä oleva Kemira ilmoitti panevansa Vaasassa puolet porukasta pellolle. Kannattamattomuuden syyksi ilmoitettiin korkea energian hinta. Pääministeri Vanhanen sanoi, että puun hinnan vuoksi metsäteollisuudessa ei saa tulla ainoatakaan työtöntä. - Alan ammattilainen kirjoitti sanomalehti Keskipohjanmaassa, että sellutonnin hinnasta puun osuus on 4 %. Sahateollisuudessa sähkökustannus lähentelee 20 %:a . Se on jo nyt kannattavuusriski ja työllisyysuhka.

Lakisääteisestä ajoneuvokatsastuksesta tehtiin bisnesautomaatti espanjalaisille. Apulannan hinta  kolminkertaistui, kun alan parhaat palat myytiin ulkomaalaisille. Ministeri Pekkarisen mukaan metsätalous on tärkeä osa maataloutta. Jäljellä olevien n. 65 000 maatilan supistusvauhti on kolme tilaa vuorokaudessa - metsänomistajia on 450 000 ja määrä lisääntyy. Elääkö Pekkarinen viimevuosisadan puoltaväliä? Olisikohan aika myöntää tosiasiat.

Alpo Ylitalo

PerusSuomalaiset

Keski-Pohjanmaan piiri, pj., Kokkola

2008-09-10