--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Yrittäjäpäivä 5.9.2008

Äskettäin vietetyn yrittäjäpäivän pääjuhlakin jäi kovin heikolle uutisoinnille. Parikymmentä vuotta sitten kirjoitin koittavan ajan, jolloin yrittäjän merkitys yhteiskunnassa tunnustetaan. Monia ihmetyttää, mistä johtuu, ettei tuottavaankaan perheyritykseen löydy jatkajaa, vaikka omasta perheestä löytyisi kykeneviä vastuunottajia. – Vaikka jatkohaluttomuuteen vaikuttavia syitä on useita, ensisijaissyitä löytyy hallinnon yrittäjiin kohdistamasta mielivallasta. – Opiskelijalle gradun, jopa väitöskirjan aihe: Viekö hallintomielivalta yrittäjäperheen jäseniltä yrittämisen halun.

Pitkän puolustustaisteluni perusteella ymmärrän, miksi lapset eivät halua jatkaa yrittäjänä. Vaikka yritys olisi tuloksentekokunnossa, oikeudettomaan tilaan joutumisen pelko estää perheenjäsenen jatkamisen. Laillisuusvalvonnan suojassa koskemattomuutta nauttiva hallinto ja väkisin ylläpidetty oikeusvaltion imago aiheuttavat suurta vahinkoa koko kansalle. Yrittäjän voimavaroja ei saa aiheetta kuluttaa muuhun kuin toiminnan ideoiden ja tehokkuuden etsimiseen sekä kehittämiseen. Ellei yrittäjällä ole lain suojaa ja ellei hän tunne työn iloa, koko perhe kärsii ja kokee yrittämisen vastenmielisenä. Kaikki osapuolet ovat häviäjiä.

Vanhemmat muistavat vappumarsseissa kannetut yrittäjävastaiset iskulauseet. Muun muassa ammattiliittojen ja työsuojeluviranomaisten aiheettomat hyökkäykset säilyvät pitkään yrittäjien muistikuvissa. Ilmiö on ehkä lientynyt, mutta edelleenkin törmää tapauksiin, joissa yrittäjällä ei ole oikeusturvaa.

Yrittäjien ”salametsästys”, joka alkoi 1970-luvulla, jatkui kiivaana vielä 1980-luvulla. Kateellinen, vaikutusvaltainen yksityishenkilö tai hyvä-veli-järjestelmään kuuluva kilpailija käytti usein verottajaa ”likaisen työn” tekemiseen. Mieleen muistuvat muutamat tapaukset, kuten VS-yhtiöt, rakennusliikkeet Kostamo Jyväskylästä, Tönninki Oulusta ja Ertokate Siilinjärveltä, jonka asioista  käräjöidään edelleen. Huonekalutehdas Juvako Juvalta, patjatehdas Bon-Bella Heinolasta - puhumattakaan monista muista ja pienemmistä. Yrityskaadon riemua saattoi verrata hirvenkaatoon. Siihen osallistui maan korkeinta johtoa. Näissä yrityskaadoissa tuhottiin kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Holkerin hallituksen ja valtionvarainministerin, nykyisen Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen yhteistyön tuloksena tehtiin 1980-luvun lopulla ylistetty ylijäämäbudjetti ja purettiin valuuttasäännöstelymääräykset. Hillityksi mainostettu, mutta hallitsemattomaksi muuttunut rakennemuutos käynnisti villin kasinotalouden, mikä sekoitti vallassa olleiden päät siinä määrin, että Suomea luonnehdittiin Euroopan Japaniksi. Viisaat poliitikot tekivät taloushistoriamme suurimmat mokat. Pankeista tarjottiin oikean isän pojalle miljoonan vakuuksia vastaan kymmenen miljoonaa lainaa. Ivallisessa ympäristössä perusyrittäjästä tuntui, että maassa ei ole enää muita kuin miljonäärejä. Rahaa käytettiin ja se myös näytettiin.

Terminoimattomien ulkomaanlainojen myynti jatkui aktiivisesti parivaljakon pääministeri Esko Ahon ja valtionvarainministeri Iiro Viinasen kiistäessä devalvaatiomahdollisuuden. Se tuli ja kahden hallituksen kyvyttömyys ja valuuttatappioriskit konkretisoituivat. Talouskuplien vaurioita paikattaessa valtio avasi pankeille piikin, johon pantiin ongelmaluotot. Maahan syntyneen rahavajeen monttua alettiin täyttää yritysten ja takuumiesten omaisuuksilla. Syyttömien omillaan eläneiden takuumiesten omaisuus oli kysyttyä ja monet maksavat edelleenkin.

Yli 60 000 yrityksen, jopa tahallinen tuhoaminen, aiheutti tuhansien yrittäjien työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman. Yrittäjän merkitystä selkeyttävät tilastokeskuksen tiedot: tuhannesta yrityksestä on 998 pk-yrityksiä eli alle 250 työllistäviä. Nämä työllistävät kaikkien yritysten henkilöstöstä 61,9 %. Yrittäjyyden merkkipäivää sietäisi juhlia huomattavasti näyttävämmin ja huomioida myös tarpeettomasti tuhottuja yrittäjiä.

Alpo Ylitalo, Kokkola

2008-09-08