--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Kuka on vähävaraisen ja työttömän asialla?

 

Launataina 16.1. ykkösaamussa kuultiin STTK:n pj:n Antti Palolan ajatuksia. Hän esitti jo ennen joulua, että työmarkkinaneuvotteluissa käytyjen periaatteiden aika olisi ohi. Hän liputti myös paikallisuuden ja jopa yrityskohtaisten työehtoneuvottelujen käyttöönottoa. Samaan aikaan ammattiliitot ovat valmistautumassa suureen lakkoaaltoon ja houkuttelevat työntekijöitä mm. mainoskampanjoin liittymään ammattiliittoihin. Tällä  tavoitellaan uusia jäsenmaksunmaksajia syksyn lakkoaallon rahoittamiseen.

 

Ammattiliitot ajavat jäsentensä etuja. Eri liittojen tavoitteet ja vaatimukset saattavat olla pahasti ristiriidassa keskenään ja aiheuttavat, kuten AKT, kilpailukyvyn menetystä ja työttömyyttä. Se on ilmoittautunut aina herkästi myös tukilakkoon, jolloin sen vaikutus saattaa olla päinvastainen, kuin mitä tavoitellaan.

 

Aiheutuupa kilpailukyvyn menetys mistä tahansa, se lisää aina työttömyyttä eli pitkään jatkuessaan tekee työttömän maksukyvylle sen, ettei tämä kykene maksamaan jäsenmaksuaan. Ammattiliitot eivät piittaa mitään niistä ihmisistä, jotka eivät voi vaikuttaa ansio- ja elintasoonsa lakkoillen. Puolustuskyvyttömät kärsivät eniten.

 

Vuosituhannen alkuvuosina ei ymmärretty, miten yhteinen raha sitoo pitämään huolta kilpailukyvystä. Lipponen paikkasi verokertymän vajetta nostaen v. 2003  arvonlisäveroja. Ammattiliittopomot ovat olleet aina sokeita esittäessään palkka- ym vaatimuksia työnantajille. Matti Vanhanen totesi tulosennusteen siivittämänä olevan jakovaraa.  Hän jakoi sitä, mitä ei ollut olemassa. Sen rahoitusta maksavat vielä lastemme lapsetkin. Kataisen hallituksen aikana paikattiin työttömyyden aiheuttamia verotulojen menetyksiä kohottaen energiaveroja. He luulivat, kuten hölmöläiset, etteivät energiaverot vaikuta kilpailukykyyn. He eivät ymmärtäneet, että tuotannontekijöden hinnankorotus siirtyy aina lopputuotteeseen.

 

Lipposen hallitus leikkasi taitetulla indeksillä eläkeitä v. 1996 niin, että vuoden 2014 lopussa palkat olivat nouseet n. 89 % ja eläkkeet n. 46 %. Jos puhutaan ostovoimasta, eläkkeet ovat juuri sitä. Työttömyys nostaa maan kuluja, mutta niitä ei voi kattaa heikentäen kilpailukykyä.

 

Palola sanoi kuten Soinikin, että pakolaisten tulee saada sama palkka kuin muidenkin.  Sama palkka samasta työstä. Ammattiliitot hinaavat vapaa-aikaa ja palkkaa lisää, mutta eivät välitä työsuoritukseen käytetystä ajasta eikä kustannuksista. Teollisuuden investointien kulut rasittavat kilpailukykyä myöskin vapaa-aikana. Työntekijöiden ollessa esim. vaaditulla koulutusvapaalla, pekkaspäivillä tai muulla palkallisella vapaalla vaikutus ylettyy tuotetun hyödykkeen tai palvelun hintaan.

 

Tuotteen yksikkökohtainen kustannus riippuu pääosin työsuoritukseen käytetystä ajasta, raaka-aineiden, energian, maailmanmarkkinoiden hinnoista, kuljetuskustannuksista ja veroista.  Lyhyelläkin aikavälillä raaka-aineen kysyntä ja hinta vaihtelee, mutta vaihtelu koskee globaaleja markkinoita. Muutokset voidaan siirtää suoraan tuotteen hintaan. Työehdot voivat olla usean vuoden mittaisia. Niitä ei voida muuttaa, vaikka markkinat ja kysyntä muuttuvat. Sama koskee yhteisvaluutan arvoa.

 

Ainoa johon voidaan vaikuttaa ovat tuotannon tehokkuus, työmenetelmät, mahdollisesti automaatio jne. Aika maksaa myös kiinteinä kustannuksina, joten yksikkökohtainen työkustannuksen vaikutus pitäisi sitoa työsuorituksen kestoon eikä työpaikalla oloon. Kysymys ei voi olla, onko liike työtä vai työväenliikettä? Kun mikään muu ei jousta, edessä ovat YT-neuvottelut ja työpaikan menetys.

 

Kun ammattiliitot pakottavat lakkojen uhalla jäsentensä edut, mutta samalla kilpailukyvyttömyyden, ne aiheuttavat työnantajien konkursseja. Työpaikan mentyä lakkoilijat syyttävät suomalaisia johtajia ja yrittäjiä ammattitaidottomuudesta.

 

Jos AKT:n lakko jättäisi metallialan yrityksen tuoteet kuljettamatta satamaan tai tilaajalle ja se aiheuttaa yrityksen maksukyvyttömyyden ja konkurssin, AKT ei kanna mitään vastuuta. Kun tietynkokoiset tarjouspyynnöt on kilpailutettava, niin tarjouksia tulee meitä halvemmistakin EU:n jäsenmaista. Suomalainen voi voittaa kilpailun ja tarjoaa palveluitaan kannattavuuden rajoilla vain voidakseen työllistää työntekijänsä parempien aikojen toivossa. Voittaneen tarjoajan tavarat voivat jäädä toimittamatta tilaajalle, jos AKT osallistuisi vaikkapa tukilakkoon. Lakko voi aiheuttaa konkurssin ja toiseen ammattiliittoon kuuluvan työpaikan menetyksen. Ammattiliittopomot eivät välitä yrittäjien konkursseista mitään, sillä saamatta jääneet palkat maksaa palkkaturva eli valtio. Saavutettujen etujen suojelu menee kaverin työpaikan ja työttömyys edelle.

 

Varsinkin tukilakko-oikeutta on pakko rajoittaa ja laittomista lakoista tulee määrätä tuntuvat sanktiot. Ex-valtakunnansovittelija kertoi vuonna 2014  Suomessa olleen 143, Norjassa kymmenen ja Ruotsissa 5 lakkoa. Linkki: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/salonius-jyrahti-ylen-haastattelussa-tama-systeemi-ei-nyt-toimi/557959447.

 

Ammattiliitot estävät elintason nousun niille, joiden lakot eivät vaikuta mihinkään. Jääräpäisyys on huipussaan eikä köyhistä välitetä mitään. - Yrittäjien ei ole pakko työllistää ketään. Kun Suomen kustannustaso on vedätetty pilviin, niin monenlaiset halpatuontifirmat ovat vallanneet markkinoita ja ne aiheuttavat samalla lisääntyvää työttömyyttä. Yritykset, joilla on mahdollisuus viedä joku osastonsa vaikkapa Kiinaan tai johonkin muuhun alhaisempien kustannusten maihin, tekevät sen säilyttääkseen asemansa maailmanmarkkinoilla.

 

Jossain vaiheessa ammattiliittojen lakkokassat ilmeisesti vailenevat. Ennen sitä nekin pitäisi saada verotuksen piiriin. Julkisuudessa on esitetty, että n. 100 milj. euroa jää saamatta veroja ammattiliitoilta.

 

Alpo Ylitalo 2016-01-16

(syntymäpäivänä)