--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684612 kpl

Onko metsäsektorin pallo hukassa?

 

Metsäteollisuus on julkistanut tuotto-ongelmansa. Syistä ei löydy työehtoneuvotteluja eikä maailmanvalloituksen epäonnistumiskustannuksia. Aiemmin puun hintaa  ohjattiin devalvaatioiden ja sittemmin kartellien ja halvan Venäjän puun avulla. Muhkeat voitot on ohjattu tehdashankintoihin ja osinkoina ulkomaalaisille.  Konsernien huonoa tulosta  siirretään valtiovallan avulla yksityismetsien omistajien maksettavaksi. Konsernin koko on mennyt tärkeydessä tuotekehittelyn edelle.

Erilaisin nimikkein saadut valtionavut eivät ole lisänneet metsäteollisuuden tuotevalikoimaa. Sellainenkin kummajainen paljastui, että sellu- ja paperitehtaalle oli myönnetty huomattava määrä miljoonia muotoiluavustusta.

Kannuksessa 6.10. järjestetyssä metsäalan seminaarissa ammattilaiset esittelivät porkkanakoreja, joista pitäisi löytyä lääke metsäteollisuuden ongelmiin. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan kansallisesta metsäohjelmasta lukema teksti tuli vakuuttavasti. Hän arvosteli harvinaisen voimakkaasti Esko Ahon työryhmää siksi, että työn  tulokset aiheuttavat epätietoisuutta ja mielipahaa, samoin kuin hallitusta epä-onnistuneesta tiedottamisesta. Kataisen kauppaa elvyttäväksi arvioima vero-huojennus pudotti puun kuutiohintaa noin kolme euroa. Tämän paljastuminen pysäytti elokuussa alkaneen kaupan.

Ministerin esittelemä kansallinen  metsäohjelma 2015 ei vastaa, miten nykyisestä maailmanmarkkinahintoja polkevasta ylikapasiteetista päästään ilman, että sen purkaminen aiheuttaisi metsäalalle työttömyyttä. Tulevaisuuden kuvaaminen sisälsi paljon korulauseita luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja palauttamiseen tähtäävistä ajatuksista, luontomatkailun ja neuvonnan lisäämisestä sekä hiilidioksidin päästökaupasta jne. Visioissa puun kasvu- ja käyttölukuja on rukattu tuntuvasti ylöspäin. Vastauksia vaille jäi, millä keinoin lisäkasvu ja hyöty saavutetaan.

Seminaarin lopputulema jäi hämäräksi. Kukaan ei uskaltanut tai halunnut sanoa, mistä kenkä puristaa. Metsäalalle maalailtiin lupaavaa tulevaisuutta, kunhan porkkana-korista löydetään lääke puun tasaiseen saatavuuteen ja teollisuuden hallitsemaan hintakehitykseen. Myyjät ihmettelevät, miksi suomalainen puu on kallista, kun siitä maksetaan ulkomaille huomattavasti parempaa hintaa. 

Venäjän puutulliuhan alla  pääministeri Vanhanen totesi taannoin, että puupula ei saa aiheuttaa ainoatakaan työpaikan menestystä. Hän peräsi metsänomistajilta lisää puuta  ja talvisodan henkeä. Ilmeisen ymmärtämättömänä, että juuri ylikapasiteetti aiheuttaa kannattavuusongelman. Tuulessa huojuvat runsaat vanhat leimikot todistavat, ettei puupulaa ole ollut. – Puun niukkuus nostaisi lopputuotteen hintaa, jolloin  kannattavuusongelmia ei olisi.

Valtiovalta kustansi Esko Ahon työryhmän pohtimaan paljolti ulkomaalaisten omistukseen luisuneen metsäteollisuuden kannattavuuden parannuskeinoja: etsimään uusia tuotteita ja bisnesmalleja metsäalan pörssiyhtiöille. Mihin on käytetty teollisuuden eri tuotekehittelynimikkeillä saamat miljardiavustukset?

Kannuksessa kukaan ei puhunut energian ja työpalkkojen kustannusvaikutuksista alan kannattavuuteen, mutta siellä esitettiin korostetusti, että metsäteollisuus polttaa jäteliemensä ja saa siitä 16 % Suomen käyttämästä energiasta. Kertomatta jäi, mikä on alan itsensä käyttämä energiamäärä.

Liitetäänkö  metsätiloja suuremmiksi kokonaisuuksiksi? MTK:n Antti Sahin kalvoilla todettiin Suomessa olevan 920 000 metsänomistajaa. Metsälöitä on 443 000. Niiden  keskikoko on 24 ha. Jos porkkana ei maistu, alkanee kepitys.

Alpo Ylitalo, Kokkola

2008-10-09