--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684505 kpl

Ahtisaaren käsitys

Presidentti Ahtisaari Rusi-oikeudenkäynnissä

Alpo Rusin korvausoikeudenkäynnissä kuultiin presidentti Martti Ahtisaarta 28.8.07. Jotkut ”isokenkäiset” kieltäytyivät kunniasta. Tiedot Ahtisaaren istuntosalilausunnoista jäivät vähäisiksi. Ulkopuolella ilmeni, ettei Suopon nauttima luottamus ole täydellistä. Hän vaati sitä tunnustamaan virheensä ja piti oikeudenkäyntiä testinä siitä onko Suomi oikeusvaltio. – Vaikuttaako ex-presidentin vaatimus?

Vuodesta 1969 oikeusratkaisuja seuranneena, vuonna 1986 Kansalaisen Oikeusturva ry:n perustajajäsenenä sekä lukuisiin oikeudenkäynteihin osallistuneena on muodostunut omakäsitys oikeushallinnon ja tuomioistuinten etiikasta. - On helppo yhtyä presidentti Ahtisaaren kysymykseen oikeusvaltiosta. Etenkin kun vastassa on virka- tai hallintokoneisto, tavallisen ihmisen lienee mahdoton saada oikeutta. Lisärasitteiden pelossa kansalaiset mieluummin alistuvat vääryyden uhreina, kuin ottavat riskin viedä asiansa kalliin ja arvaamattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi. - Ratkaisuja verrataan jopa lottoarvontaan.

Poistuessaan oikeussalista 29.08. sekä valtion että Rusin asianajajat molemmat olivat varmoja voitostaan. Tämä todistaa edellisen, jos saman koulutuksen saaneet lakimiehet ovat päinvastaista mieltä tulevasta oikeuden ratkaisusta. – Mistä tuomioistuimen jäsenet saavat taidon ratkaista asian oikein tapahtumiin ja voimassa oleviin lakeihin perustuen?

Tiedot siitä, että oikeus voi tuomita voittaneen osapuolen maksamaan mielivaltaan perustuvat oikeudenkäyntikulut, estää osaltaan tavallisen kansalaisen oikeudenkäyntiin turvautumisen. Lisäksi syntyy uhka joutua koston uhriksi!

Oikeudettomuudestaan hätääntyneinä kansalaiset kirjoittavat presidenteille. Kansliahenkilökunta, johon Alpo Rusikin kuului, kirjoittaa vuosittain melkoisen määrän vastauksia. Niitä kirjoittavat (mm. Rusi ja Kalela) tietävät, että tapauksesta riippumatta vastauksen sabluuna on lähes sama. Siinä todetaan mm., että kirjoittajan asia on ratkaistu lainmukaisella tavalla. - Presidentti Ahtisaari tietää hallintotavan ja oikeusturvan tason. Hän olisi voinut sanoa paljon enemmänkin, mutta suojeli poliisi- ja oikeushallintoa sekä oikeusvaltion mainetta, vaikka tukikin entistä alaistaan.

Rusi paljasti Stasi-listoista johtavien vaikuttajien nimiä.  Kiusallinen teko oli yllätyksetön. Paavo Lipponen oli jo aiemmin leimannut listat Itä-Saksan sisäiseksi asiaksi, mutta silti  tahallisen tuntuista tietovuotoa käytettiin Suomen eduskuntavaaleihin valmistuvaa Rusia vastaan. – HS:n 2.9. mukaan presidentti Koivisto sekä aamun tv-uutisissa Seppo Tiitinenkin taipuisivat ”Tiitisen Stasi-listojen” julkistamiseen.

Aamulehden ja Turun Sanomien kirjoitusten 29.08.07 mukaan Stasi-listoja tutkineen Saksan keskusrikospoliisin BKA:n asiantuntijana toimineelta Helmut Müller Engbergsiltä saatu tieto todistaa, että Suopo tiesi jo tammikuussa 2003, ettei Alpo Rusi voinut olla Stasi-vakooja. Ex-kansanedustaja Kalervo Kummola kertoi keskustelleensa Suopon ylitarkastajan kanssa vakoiluepäilyistä jo vuonna 2002. - Aihe oli julkinen eduskunnan käytävillä. Suopo kiistää kuitenkin vuotaneensa tutkinnan julki. Pelastaakseen uskottavuutensa Suopon johto turvautuikin selitykseen, että taustalla oli myös muita tietoja kuin Stasi-listat.

Oikeudelle jätettyjen loppulausuntojen jälkeen A-studio käsitteli Rusin KGB-yhteyksiä Tanskassa.  Julkinen mielipidemuokkaus enteilee Suopo-myönteistä päätöstä oikeudelta.

Pääministeri Matti Vanhasen tulisi ottaa ”vaarin” presidentti Ahtisaaren vihjailuista oikeusvaltiotestistä eikä edistää salailua. - Salailiko Suopo, kun julkivuodettu esitutkinta esti Rusin eduskuntaan pääsyn? – Milloin kansa herää ajattelemaan oikeusturvansa tasoa?

Alpo Ylitalo, Kokkola

2007-09-02