--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684587 kpl

Tekeekö koronnosto-oikeus pankeista vähävaraisia?

Edellisen pankkikriisin aikana 6.5.1992 presidentti Koivisto kokosi konklaavin presidentinlinnaan pohtimaan ulospääsyä pankkien itsensä aiheuttamasta katastrofista. Hän yritti taivuttaa oikeushallinnon ja yliopiston arvovaltaista henkilöstöä hyväksymään, että vastoin lakia pankeille olisi annettu yksipuolinen koronnosto-oikeus. Konklaavin tarkoituksena oli painostaa tuomioistuimet tekemään pankeille myönteisiä päätöksiä. ”Koiviston konklaavi ”- tilaisuuden pöytäkirjat julistettiin salaisiksi 40 vuodeksi.

Yhdysvaltain pankkijärjestelmää ravistelevan rahoituskriisin myötä Suomessa ollaan antamassa talousvaikeuksiin ajautuneille pankeille oikeus nostaa korkoja yksipuolisesti. Tosin koronnosto edellyttäisi neuvotteluita velallisen kanssa. Laajemman kriisin koetellessa koronnosto vaatisi tarkastusviraston hyväksynnän sekä valtiolle oikeuden ottaa viimekädessä pankki haltuunsa.

Yksityistämiseen vannovan hallituksen ajatusmalli ei sovi markkinatalouteen. Kun pankeilla menee hyvin, ne jakavat toiminnan voitoista osinkoja omistajilleen, mutta kun menee huonosti, niillä olisi oikeus vastoin lainanottajan kanssa tehtyä sopimusta nostaa korkoja yksipuolisesti. OP:a lukuun ottamatta merkittävät pankit ovat luisuneet ulkomaalaisomistukseen. Ne ovat riskittömiä sijoituskohteita, ellei vaikeuksiin ajautuneiden osakkeita nollata, kuten Norjaa koetellun kriisin yhteydessä tehtiin. - Viimeisen uutisen mukaan valtiolla olisi oikeus ottaa pankki haltuunsa tarvittaessa. Onko haltuunoton merkitys käsitettävä niin, että valtio takaa talletusten lisäksi osakkeiden arvon?  

Yksittäisillä lainanottajilla koron- ja kulujen maksajina ei ole mahdollisuutta vaikuttaa pankin tulokseen. Toiminnan vastuunalainen johto vastaa tuloksesta ja hallinto päättää osinkojen maksamisesta.  Muistamme, miten pankkitarkastusviraston toiminta petti pahasti 1990-luvun lamaan johtaneiden syiden ymmärtämisessä ja valvonnassa. Valvonta siirrettiin 1.10.1993 rahoitustarkastukselle. Mutta valvontaa hoitavat edelleenkin ihmiset - jos hoitavat?

Kotitaloudet eivät aiheuttane pankkikriisejä. Mutta ennätysalhaiset lainakorot ja pitkät maksuajat ovat yllyttäneet velkaantumaan ja ehkäpä siksi niillä onkin enemmän velkaa kuin lamaa edeltäneenä aikana. Vastuu pankkien tuloksesta on toimivalla johdolla. Aiottu yksipuolinen koronnostomalli saattaa tehdä pankeista kriisissä rypeviä laitoksia, joiden käytössä olisi automaatio tehdä bisnestä korkopolitiikallaan. Kuka takaa, ettei kriisin uhkien ymmärtäminen ja valvonta petä samoin kuin edellisen talouskatastrofin aikana?

Alpo Ylitalo

Kokkola 2008-09-20