Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!
--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---
Kun hätä on suuri, niin apu on lähellä?Kuluneen talven ja kevään aikana kotimaisen metsäteollisuuden ja raaka-ainetoimittajien kannanottoja ovat leimanneet Venäjän edesottamukset raakapuun toimittajana. On pohdittu kartelli-rangaistuksen saaneen metsäteollisuuden käyttäytymistä jatkossa. - Kartellin vaikutuksista metsätalouteen tulevina vuosikymmeniä. - Natura 2000 suojelukorvausten perustuminen kartellivaikutteiseen mitättömään puun hintaan. - Mitä valtiovalta tekee kartellin metsänomistajille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi? Poliitikkoja näyttäisi huolettavan ainoastaan Venäjän puutullien kustannusvaikutus teollisuuden raakapuun hintaan. Niinpä heidän onkin vaikea asetella sanojaan, etteivät he leimautuisi kotimaan metsänomistajien tulojen tulppaajiksi. Puuhuollon tulevaisuudesta huolissaan olleiden apuun riensi Metsäntutkimuslaitos ja vakuutti, että puuta löytyy. Vuotuisia hakkuumääriä voidaan lisätä ainakin 16 milj. m3. Siitä huolimatta kasvuvarantoa jäisi joka vuosi. Hyvät uutiset jatkuivat, kun kerrottiin, että ilmastonmuutos jatkaa kasvukautta ja lannoitus nopeuttaa puun kasvua. Mika Lintilä kirjoittaa Keskipohjanmaassa.17.6. otsikolla Metsällä merkitystä: ”Näen Venäjän viimeaikaiset toimet epäloogisina ja Suomen kannalta erittäin negatiivisina, kun puutullit alkavat vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon”. Korostaessaan metsäteollisuuden kansantaloudellista merkitystä hän jättää kertomatta, että halpa tuontipuu jarruttaa metsänomistajien tulokehitystä ja metsänhoitotöitä. Siksikö Vanhasen hallitus etsii tukitemppuja pääosin ulkomaalaisomisteisen suurteollisuuden puuhuollon turvaamiseksi? Kartellin ja halvan tuontipuun loppuminen nostanevat kuitupuun hintaa. Sahapuun ostajia on enemmän, mistä johtuen hinta on ollut kohtuullinen. Parempi puun hinta lisää hoitotöiden kannattavuutta ja metsän kasvua. Osin huonon hinnan vuoksi harvennus - ja taimikonhoitotöitä on jäänyt suorittamatta ainakin 1,3 milj. hehtaarilla. Hoidetut metsät ovat kaiken lisäksi ilo silmälle. Niinpä metsänomistajia odottanevat paremmat ajat. Lehtikuitupuun tehokasvatusta olisi helppo lisätä pienillä tuotannosta jääneillä peltoviljelytilkuilla. Nyt ne ovat enimmäkseen joutomaana. Maan metsätalouskäyttö antaa tulosta viiveellä, mutta silti tilaisuutta ei saisi siirtää eikä ainakaan jättää. Raakapuun tuotannossa ei ole joutomaata ja kannattavuus lisää pinta-aloja. Lehtipuun kasvukierto on lyhempi kuin havupuulla ja sitäkin voidaan tehostaa lannoituksella. Alpo Ylitalo, Kokkola 2007-06-21
|