--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684505 kpl

Suomen metsät ilmastotavoitteiden mahdollistajina


Suomi on kulkenut EU-maiden kärjessä ilmastotavoitteiden toteuttajana. Pyrkimyksiämme voisivat helpottaa suuret, oikein käytetyt metsävaramme. Kasvava puusto sitoo hiiltä, kun taas lahoava puusto tuottaa sitä. Suomen luonnon kiertokulku on puolellamme, mutta EU-komission ymmärrys ei riitä siihen.


Luonto on erinomainen hiilidioksidin sitoja. Se edellyttää kuitenkin metsiemme kasvukunnon ylläpitoa, jonka olennainen osa ovat oikea-aikaiset metsien hoitotoimet ja jatkuvat hakkuut. Jatkuvan kasvun ylläpito tuottaa bioenergian tuotantoon sopivaa raaka-ainetta ja lisää hyvää puuta mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön. Viime vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena puulle on löydetty kymmenittäin uusia käyttömahdollisuuksia. Se hokuttelee mm. kiinalaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Turvesoille istutettu nopeakasvuinen ja hiiltä sitova hieskoivu antaa 5 %:n vuosituoton sijoitetulle pääomalle ja soillemme uusiokäytön.


Erilaiset ympäristöverot heikentävät EU-maiden kilpailukykyä ja lisäävät työttömyyttä. Kilpailu-kyvyn heikentyminen ajaa yrityksiä etsimään alhaisempien tuotantokustannusten maita. Siirtyvä teollisuus lisää ilmastonmuutosta kehittyvissä maissa. Niiden ilmastopolitiikan tavoitteet eivät huomioi päästöjen vaikutusta ilmaston muuttumiseen samalla tavoin kuin EU-maat. Eli EU:sta esim. Kiinaan muuttava teollisuus nopeuttaa enemmän ilmastomuutosta kuin Euroopassa toimivana. Siksi omat päästörajoitukset ja ympäristöverot rasittavat kaikkien jäsenmaiden kansantalouksia.


Johtaako EU-komission ehdottama yksipuolinen 40 %:n päästöjen vähennystavoite vuoteen 2030 mentäessä teollisuuden hiipumiseen Euroopassa, sillä tavoite madaltaa omaa kilpailukykyä? Onko EU:n jäsenvaltioissa mietitty riittävästiä, mikä merkitys on sillä, että Kiinaan siirtyvä teollisuus voi viisinkertaistaa ilman saasteiden määrän lähtömaan päästöihin verrattuna? USA:ssakin päästöt ovat kaksinkertaisia omiin päästöihimme verrattuina.


Herää kysymys lisäämmekö hiilen määrää maapallolla siirtäessämme saasteverojen vaikutuksesta teollisuutta mm. Kiinaan. Näin noputamme omalla ilmastopolitiikallamme EU-alueen työttömyyttä ja maapallon lämpötilan nousua? Eipä ole harvinaista, että Kiinasta tulevissa tv- lähetyksissä näkee kadulla paljon ihmisiä, joilla on hengityssuojia kasvoillaan. Omien ympäristöverojen lähtötavoite on ollut hillitä ilmaston muutosta, mutta siirtyvä teollisuus saattaakin toimia katalysaattorina ja nopeuttaa sitä.


Jo lähi vuosina nähdään, kuinka suuren tappion edellisen hallituksen tuulivoimapolitiikka aiheuttaa Suomen metsänomistajille, metsäteollisuudelle, perinteisen sekä bioenergian tuotannolle ja kaikkiaan koko energiasektorille. Suomessa pilattiin verotuksella bioraaka-aineiden käytön mahdollisuuksissa. Tämä oli raskas takaisku koko alalle, kun vaikeutettiin puuhakkeen ja turpeen hyödyntäminen CHP-energiatuotannossa. Suomen rakentaessa järjenvastaista tukea nauttivaa "tuulimyllymetsää" EU:ssa huomattiin, ettei Suomi pidä metsien merkitystä tärkeänä uusiutuvan energiantuotannon raaka-ainevarastona. Siksi puun käyttö enegiatuotannossa vaikeutuu edelleenkin. Maakuntakierroksen aikana olen kuullut liian monen ihmisen kertomuksia tuulimyllyjen aiheuttamista terveysongelmista.


Alpo Ylitalo

Kokkola