--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263823 kpl

Puukaupan pulmia vuodelta 2008

Metsäteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli synkkä lähes kaikilla aloilla. Ylitarjonta painoi hintoja niin, että jopa osa vuorineuvostason kuluilla toimivista sahoista joutui lopettamaan.  Pienet tehokkaat sahat tekivät vielä siedettävää, jotkut jopa hyvää tulosta.

Paljolti ulkomaalaisomistukseen luisunut paperi- ja selluteollisuus onnistui floppaamaan hallituksen tulostalkoisiin raaka-ainehuollon nimissä. Monet ministerit vetosivatkin voimakkaasti mm. Venäjän hallintoon, jotta suunnitellut puutullit eivät toteutuisi. Kansalle markkinoitiin operaation johtuvan teollisuuden puupulasta, metsänomistajien myyntihaluttomuudesta ja suomalaisen puun korkeasta hinnasta. Metsäteollisuustuotteiden alhaiset maailmamarkkinahinnat johtuvat liikatarjonnasta ja supistuvista markkinoista. Aiheuttaja on osaltaan maapallon ympäri levittäytynyt teollisuus itse. Ns. suomalaisen metsäteollisuustuotannon kotimaan osuus on enää 38 % kokonaisuudesta ja puun osuus sellutonnin hinnassa noin 4 %, joten metsänomistajia syyllistettiin aiheetta.

Esko Aho sai tehtäväkseen johtaa puunmyyjien ja teollisuuden tulosparannuskeinoja etsivää työryhmää. Hallitus halusi poistaa puupulaa veroporkkanalla, vaikka sitä ei todellisuudessa ollut. Jouko Ahonen kehotti antamaan keppiä metsänomistajille, ellei porkkana kelpaa. Sirkka-Liisa Anttila ja MTK metsänhoitoyhdistysten ohella innostivat metsänomistajia myymään puuta. Verohuojennukset vietiin läpi ja puukauppa kävi kuukaudenpäivät, vaikkei lopullisista verovaikutuksista tiedetty. Tekohengityksen jälkeen veroale oli laskutavasta riippuen n. 1,7 euroa kuutiolta, mutta yhtiöt pudottivat hintoja noin 3 euroa kuutiolta. Läheskään kaikki leimikot eivät kelvanneet ostajille, koska tuontivarastot olivat täynnä puuta ja tehtaita lopetettiin tuotannon sopeuttamiseksi markkinoihin.

Maailmanlaajuinen talouslama koettelee myös Venäjää. Puun kysynnän ja öljytulojen samanaikainen supistuminen painosti sen luopumaan puutulleista ja Venäjä alkoi arvostella suomalaisia metsäyhtiöitä investointihaluttomuudesta Venäjälle. Metsäteollisuus on ostanut vuosittain sieltä ja Balttiasta pyöreää puuta n.15-17 miljoonaa kuutiota.  Suomen puuta on ostettu 55-60 miljoonaa kuutiota - jopa puoleen hintaan, koska kysyntä ei ole ylittänyt tarjontaa. Jalosteiden ylitarjonnan ja paperiliiton työpaikkojen ylläpito on tullut valtiolle ja metsäteollisuudelle itselleen kalliiksi. Teollisuus on polkenut maailmanmarkkinahintoja itse ja valtio on menettänyt metsäalan verotuloja.

Aletaanko ylitarjonnan vaikutus ymmärretään? - Vuoden viimeisenä päivänä metsäyhtiöt ilmoittivat supistavansa voimakkaasti puun tuontia Venäjältä. Kesällä UPM:n Jussi Pesonen vaati puuta paljon lisää ja halvalla. Stora-Enson Jouko Karvinen totesi, että Venäjän puutulleista riippumatta supistuksia on tulossa. Venäjän arvaamattomuus kauppakumppanina ja epävarmuus investointikohteena lienee todettu.

Ymmärtävätkö metsänomistajat hallituksen puupulakohun olleen ”hakoteillä”? Miten metsäteollisuus on käyttänyt valtiolta saamansa tuotekehitys- ym. avustukset? Seurasiko lihavien vuosien tuotekehittely aikaansa? Piilodevalvaation (markan liittäminen liian huonolla kurssilla euroon) vaikutuksesta vienti veti ja Suomi nousi lamasuosta. Teollisuuden voittoja on satsattu ulkomaille teollisuusinvestointeihin, joilla kilpaillaan omien suomalaistehtaiden kanssa.

Kansainvälistyneet yhtiöt alkavat hyödyntää puuta bioenergian tuotannossa ja Suomesta kerätyt energiatulot vietäneen ulkomaille.

Alpo Ylitalo

Kokkola 2009-01-03