Onko työttömyys poistettavissa?

Mitä suurempi osuus teollisuudella on ollut kansantalouteen, sitä suurempi merkitys rahanarvolla on ollut elintasoon. Palkankorotus-, työajan lyhennys- ym. vaatimusten myötä varsinkin vientiteollisuuden kilpailukyky on heikentynyt. Kun kilpailukyvyn heikkeneminen alkoi lisätä työttömyyttä, oman rahan ja rahapolitiikan aikana kilpailukykyä saatiin devalvoiden. Sodan jälkeen markka devalvoitiin vuosina 1945-47 useita kertoja. Myöhemmin suoritettiin yli 30 prosentin devalvaatio vuosina 1957(39 %) ja 1967 (31,25 %). Vuosina 1977-78 markka devalvoitiin kolme kertaa vajaan vuoden kuluessa, mutta vain 5-8 % kerrallaan; samoin myöhemminkin v. 1982.

Valuuttaindeksi otettiin käyttöön v. 1977, kun rahalakiin tehtiin muutos. Sen mukaan rahan ulkoi-nen arvo ilmaistiin valuuttaindeksilukuna tärkeisiin valuuttoihin nähden. Siitä luovuttiin v. 1991, kun markka kiinnitettiin  ecuun ja v. 1996 se liitettiin ERM:in, millä valmistauduttiin euroon liittymiseen v:n 1999 alusta kurssilla 5,94573 mk=1 euro. 

Käytännössä mahdollisuus devalvointiin poistui jo syksyllä 1992, jolloin markka päästettiin lopullisesti kellumaan. Suomessa pyrittiin sisäisellä devalvaatiolla välttämään 1990-luvun alun varsinainen devalvaatio, ja ay-liike taipui lopulta palkkoja alentavaan tupo-sopimukseen. Hanke kaatui, koska devalvaatio-odotukset aiheuttivat Suomen Pankin valuuttapaon. Se aiheutti pakkodevalvaation v. 1991.

Vanhemmat muistavat vaikeudet, miten SAK uhkasi yleislakolla, kun Esko Aho suunnitteli työreformia. Nyt on kuultavissa samoja ajatuksia. Meillä ei ole muita keinoja, kuin purkaa turhaa hallintoa, vähentää sääntelyä ja lisätä tehokkuutta. Asennekasvatuksessa olemme ajautuneet outoon suuntaan, kun elinkeinoelämään osallistuva kansa on alistettu viranhaltioiden alaisuuteen. Byrokraattien vallankäyttöä korostetaan mm. luvituksissa, jotka voivat venyä vuosia kestäviin valituksiin ja työllistävät turhaan hallinto-oikeuksia. Paljonko se sitoo hallinto-oikeuksia, kallispalkkaisia tuomioistuinten juristeja, asianajajia ja jarruuttaa talouselämän toimintaa?

Työttömyys vähenee, jos tuotannon yksikkökustannukset putovat eikä muilla kustannuksilla rasiteta kilpailukykyä. Kuitenkin voimakkaan nousun edellytys on, että EU-alueen talouselämä lähtee nousuun ja uusinvestoinnit korvausinvestointien rinnalla käynnistyvät.

Alpo Ylitalo

2015-05-15