--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Markkinoilta markettiin - kaupan vaikutus maaseudun muutokseen

Jo rautakaudella tehtiin kiertokauppaa, mutta kauppapaikkojakin oli. Kauppateiden muutokset saattoivat aiheuttaa jonkin seudun köyhtymisen ja toisen vaurastumisen. Ensimmäiset kauppapaikat olivat markkinoita, joita järjestettiin eniten 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella. Markkinoiden kulta-aikaa elettiin 1800-luvun alkupuolella. Kuningas Kustaa II Adolf perusti Kokkolan 7.9.1620 maakaupungin, jolla ei ollut laajaa kauppaoikeutta. Kokkolan manttaaliluettelossa oli 15-63-vuotiaita 164 koko asukasmäärän ollessa n. 300 vuonna 1736.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui 1850-luvun jälkipuoliskolla maalla, mutta kauppaa käytiin vain kaupungeissa ja harvoilla maaseutumarkkinoilla. Maaseudun asukkaalle ratkaiseva käänne tapahtui maakaupan vapautuessa v. 1859 annetulla asetuksella. Aluksi vaadittiin tiettyä etäisyyttä kaupungista, mutta vuodesta 1879 lähtien kaupan sai avata maalla minne tahansa. Kyläkauppoja oli vuonna 1980 vielä 3 400, mutta parinkymmenen vuoden kuluttua enää 800. Tilalle tuli myymäläautoja, joita oli 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa jopa yli 1 200. Niiden toiminta-alueella eli yli puoli miljoonaa asukasta. Nyt autoja on jäljellä n. 20. - Muutoksen syitä ovat polttoaine- ym. kustannusten nousu, kiristynyt kilpailu, koulujen lakkauttamiset, elintarvikekaupan ketjuuntuminen, hinnannousut, energian,  puun tuonnin ja yltiövihreyden lisäksi byrokraattiset EU:n sääntelyt. Siirryimme asutuskeskusten markettiaikaan.

 

SMP:n Veikko Vennamo varoitti talonpojan tappolinjasta ja maaseudun alasajosta. Kepulaiset syyttävät siitä perussuomalaisia tietäen, etteivät nämä olleet edes hallituksessa. Talousongelmien korjaustarpeita kuvataan: kestävyysvaje, rakennemuutos ja tehokkuus. - Kannattamaton toimita hiipuu ja loppuu.

 

Valtion tulovajetta paikataan verottaen tuotannontekijöitä. Tuleva sähkön hinnankorotus sekä merikuljetusten uudet rasitteet syövät jatkojalostuksen kannattavuutta ja estävät uuden syntyä. Polttoaineveronkorotus ja Kemijärven sekä Kajaanin sellutehtaiden alasajot lisäsivät puutavaran kuljetusmatkaa ja -kustannuksia, mutta edistävät tuontia korvaavaa kuitupuun haketusta.

 

Elintarviketuotannon raaka-aineiden jalostukseen kohdistuva sääntely ja hintapaine pakottavat pienet tilat ja jatkojalostajat luopumaan ammatistaan. Alkutuotannon huono kannattavuus on lisännyt konkursseja, koska tuotteiden hinnat eivät aina kata tuotantokuluja. Maatalouden tukijärjestelmä laskee ruuan hintaa ja on tehokeino säädellä ammatinharjoittajan tuloja. Vain suurilla tiloilla, jalostajilla ja kaupoilla on toimintaedellytyksiä. Ikääntyvä väestö muuttaa kaupan ja palveluiden ja lähelle.

 

Pienten toimijoiden on myytävä tuotteensa itse markkinoilla ja eri tapahtumissa, kuten 1800-luvulla tehtiin. Esim. liha-, leipomo-, hunaja-, kalatuotteiden ym. jalostajien on vaikea saada tuotteitaan kaupan tuotevalikoimiin. Tekstiilien, jalkineiden, kodinkoneiden ja -laitteiden lisäksi monissa elintarvikesäilykkeissä, juustoissa sekä liha- että maitotuotteissa on huomattava määrä ulkolaista alkuperää. Joku jakeluketju vuokraa hyllyä tuotteiden esillepanoon.

 

Kokkolassa suomalaisyrittäjän tuotteita ei päästetty ranskalaiselle ruokatorille. Kuntaliitoksissa palvelut etääntyvät ja asiakaskato ohjaa myyjiä enemmän markkinatapahtumiin ja suoramyyntiin 1800-luvun tapaan. - Maaseudun näivettyminen kiihtyy.

 

Alpo Ylitalo, Kokkola 2013-09-10