--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263824 kpl

Metsävarojen käyttö valinkauhassa

 

Lähivuosina Suomen metsätalous on suurten mullistusten kohteena. Sekä metsänomistajan että puun jalostajan taloudellinen asema vaikeutuu. Ellei puusta saada riittävää hintaa, metsänhoito passivoituu ja arvopuun määrä supistuu. Nyt uhkaava voimakas dieselpolttoaineen hinnannousu kohdistuisi kuljetuskustannuksiin ja kantohintaan. Lopputuotteen hintakilpailuasema heikkenisi. Suomessa toimivien yritysten hintakilpailuasema verrattuna konsernien muissa maissa toimivien yritysten kanssa vaikeutuu.

 

Suomalaispankkien romahdettua 90-luvulla suurteollisuus joutui etsimään uusia rahoituslähteitä. Rahapula toimi kansainvälisten sijoittajien osakekaupan katalysaattorina. Varsinkin metsäteolli-suuden osakkeita siirtyi paljon ulkomaalaisten haltuun. Vaikka lopputuotteen hinnassa puun arvo on pieni, liikkuvan pääoman tuottovaatimukset painavat raaka-aineen hintoja. Lisätuloja CHP- energiatuotannosta tavoitteleva metsäteollisuus lobbasi suojakseen syöttötariffin, jolla se estää pienten energiayritysten alallepääsyn ja harvennuspuun hintakilpailun.

 

Niinpä Metsäteollisuuden keskusliitto edellyttääkin valtiolta nuorille metsille hoitotukia, jotta energiapuun tienvarsihinta olisi alhainen. MTK etsii tuista kannattavuutta taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Toisen tavoite on huokea energiapuu ja toisen palkkaa hoitotyöstä. Sijoittajien ja vihreiden vaikutuksesta metsähoidon periaatteet uusitaan. Jokaisen pitäisi ansaita elantonsa omasta työstään, mutta eri intressipiirien puristuksessa puu kasvaa ja jalostuu valtion tuella. - Vaatiiko biodieseltuotanto  tukivaroja?

 

Valtion veropolitiikka antaa yksityismetsänomistajille keppiä. Yhteismetsiin houkutellaan EU:n rahoittamien hankkeiden avulla. Liittyneen pienen metsänomistajan puhevalta on mennyt - eikä joulukuusta haeta enää omasta metsästä. Suurten ja kalliiden koneiden ylläpitokustannukset vaativat isoja kuutiomääriä. Siksi harvennushakkuiden kuutiomääriä on nostettu, jotta myyjällekin jäisi jotain. Kustannustehokkuus näkyy korjuukoneiden jäljissä, kun monimuotoisuutta ihannoivat eivät piittaa kustannuksista mitään.

 

Aukkohakkuiden jälkeen tilinväli on ihmisikä. Vähäpuustoisen metsän hoitokustannukset konkre-tisoituvat vasta myyntituloksessa. Jatkuvan kasvatuksen periaate vaatii seurantaa ja tasaisen tulovirran tavoite pakottaa joustaviin metsienhoitomenetelmiin. Uusimiskustannusten jäädessä pois jatkuva kasvatus antaa lisätuottoa ja ylispuiden poisto lyhentää tilinvälejä, mutta supistaa hehtaarikohtaisia hakkuumääriä.

 

Nopeakasvuisten metsien lähelle siirtyneen teollisuuden muutkin kustannukset ovat usein lähtömaata alhaisemmat. Nouseviin maihin siirtynyt tuotantolaitos kilpailee samoista markkinoista kuin tänne jääneet. Kilpailua kiristää markkinoille pyrkivä, nopeasti kehittyvä Venäjän saha- ja kuitupuuta jalostava teollisuus.

 

Yltiöpäinen ympäristölainsäädäntö on merkittävä kilpailurasite, koska nousevista maista se voi puuttua kokonaan. Itämeren rikkidirektiivi voi lopettaa paljon tilaa vaativan matalan jalostusasteen tavaraviennin. Ruotsin ja Itä-Euroopan maiden tie- ja ratayhteydet antavat kilpailuedun. Suomessa metsäklusteri on vientiteollisuuden tukipilari, joten sen toimintaedellytykset on turvattava.

 

Alpo Ylitalo, Kokkola 2012-02-24