--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Hoidetaanko vai poistetaanko?


Aika usein saa lukea tai kuulee, kuinka maatalous kuormittaa vesistöjä. Hyvin harvoin puhutaan vesistöjen sisäisestä kuormituksesta. Tutkija Antti Lappalainen väitteli 20.9.2002 Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa mukaan särkikalat ovat lisääntyneet ja vallanneet merialuetta ulkosaaristoa myöden. Syyksi todetaan vesien samentuminen.
Järvialueilta tiedetään vanhastaan, että rehevöityminen johtaa särkikalojen runsastumiseen. Väitöstyön perusteella merenrannikon kalakannoille käy samoin. Kuormittajana pidetään rannan asukkaita.

 

Paikallisten harrastuskalastajien mukaan erään muoniolaisen järven valuma-alueella ei ole asutusta eikä viljelysmaita. Lähimpään asuttuun taloon on matkaa kymmeniä kilometrejä. Järveen kohdistuu ainoastaan sisäinen kuormitus. Kuitenkin särkikalat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Ne tonkivat pohjasedimenttiä, josta ne löytävät ravintonsa. Veden sameus nousee pohjaravinteista, joita siiansukuiset kalat vierastavat. Hoitokalastajien mukaan ravintoketju katkeaa ja jotkut lajit kärsivät. 

 

Ravintoverkko muodostaa erilaisia ravintoketjuja. Yksi järven tilaankin vaikuttava ravintoketju muodostuu, kun yhteyttämisen seurauksena syntyy kasviplanktonia. Eläinplanktonit kuten vesikirput ja hankajalkaiset syövät tätä kasviplanktonia; planktonsyöjäkalat taas syövät näitä eläinplanktoneita. Petokalat jatkossa syövät planktonsyöjäkaloja. Muutokset jossain tässä ravintoketjun osassa saattavat vaikuttaa toiseen ja siten koko järven tilaan.


Siian- ja lohensukuiset kalat ovat puhtaiden vesien kaloja. Vähempiarvoisen kalan määrä lisääntyy pyynnin vähentyessä. Säännöllisen kotitarvekalastuksen muovaama järvien tila ja kalalajien keskinäinen tiheyssuhde ovat muovautuneet samana kalastuksen ansioista. Kun kala haetaan kaupan kylmätiskistä, kalastuksen vesistöjä hoitavaa vaikutusta ei enää ole.

 

Miksi kuhaa istutetaan sellaiseen veteen, minne se ei luontaisesti kuulu? Keitä tämä palvelee? Muuta järjellistä selitystä ei nähdä kuin toive, että se söisi vähempiarvoisia särkikaloja. Onpa särkikalojen vähentämisyrityksetkin estetty perusteella, että se olisi taimenen ruokaa. Onko taimenen suolistosta löytynyt jäänteitä särkikaloista?


Kun hylkeet syövät siian ja särkikalat ovat levittäytyneet jo avomerelle, kaupoissa kielletään siian myynti. Vihreä politiikka ajaa suojelualueita siian kutupaikoille. - Olisihan se hylkeille ongelma, jos kalastajat häiritsevät eivätkä ne saisi syödä rauhassa vatsaansa täyteen kutusiikaa.

 

Meillä ei liene koskaan ollut niin hyvää kalasatamaverkostoa kuin nyt on. Oulun alueella Kiviniemi, Oulunsalo, Raahe, Tauvo, Lumijoki, Yppäri, Vasankari, Rahja, Kekolahti ja Himanka - muutamia mainitakseni. Trooleille olisi tilaa, mutta vain Kalajoella on kaksi troolia jäljellä.


Alpo Ylitalo, Kokkola