Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!
--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---
Hoidetaanko vai poistetaanko?
Aika usein saa lukea tai kuulee, kuinka maatalous kuormittaa vesistöjä. Hyvin
harvoin puhutaan vesistöjen sisäisestä kuormituksesta. Tutkija Antti
Lappalainen väitteli 20.9.2002 Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa mukaan
särkikalat ovat lisääntyneet ja vallanneet
merialuetta ulkosaaristoa myöden. Syyksi todetaan vesien samentuminen. Järvialueilta
tiedetään vanhastaan, että rehevöityminen johtaa särkikalojen runsastumiseen. Väitöstyön
perusteella merenrannikon kalakannoille käy samoin. Kuormittajana
pidetään rannan asukkaita.
Paikallisten harrastuskalastajien mukaan
erään muoniolaisen järven valuma-alueella ei ole asutusta eikä viljelysmaita.
Lähimpään asuttuun taloon on matkaa kymmeniä kilometrejä. Järveen kohdistuu ainoastaan
sisäinen kuormitus. Kuitenkin särkikalat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Ne
tonkivat pohjasedimenttiä, josta ne löytävät ravintonsa. Veden sameus nousee
pohjaravinteista, joita siiansukuiset kalat vierastavat. Hoitokalastajien
mukaan ravintoketju katkeaa ja jotkut lajit kärsivät.
Ravintoverkko muodostaa erilaisia ravintoketjuja. Yksi
järven tilaankin vaikuttava ravintoketju muodostuu, kun yhteyttämisen
seurauksena syntyy kasviplanktonia. Eläinplanktonit kuten vesikirput ja
hankajalkaiset syövät tätä kasviplanktonia; planktonsyöjäkalat taas syövät
näitä eläinplanktoneita. Petokalat jatkossa syövät planktonsyöjäkaloja.
Muutokset jossain tässä ravintoketjun osassa saattavat vaikuttaa toiseen ja
siten koko järven tilaan.
Siian- ja lohensukuiset kalat ovat puhtaiden
vesien kaloja. Vähempiarvoisen kalan määrä lisääntyy pyynnin vähentyessä.
Säännöllisen kotitarvekalastuksen muovaama järvien tila ja kalalajien
keskinäinen tiheyssuhde ovat muovautuneet samana kalastuksen ansioista. Kun
kala haetaan kaupan kylmätiskistä, kalastuksen vesistöjä hoitavaa vaikutusta ei
enää ole.
Miksi kuhaa istutetaan sellaiseen
veteen, minne se ei luontaisesti kuulu? Keitä tämä palvelee? Muuta järjellistä
selitystä ei nähdä kuin toive, että se söisi vähempiarvoisia särkikaloja. Onpa
särkikalojen vähentämisyrityksetkin estetty perusteella, että se olisi taimenen
ruokaa. Onko taimenen suolistosta löytynyt jäänteitä särkikaloista?
Kun hylkeet syövät siian ja särkikalat ovat
levittäytyneet jo avomerelle, kaupoissa kielletään siian myynti. Vihreä
politiikka ajaa suojelualueita siian kutupaikoille. - Olisihan se hylkeille
ongelma, jos kalastajat häiritsevät eivätkä ne saisi syödä rauhassa vatsaansa
täyteen kutusiikaa.
Meillä ei liene koskaan ollut niin hyvää
kalasatamaverkostoa kuin nyt on. Oulun alueella Kiviniemi, Oulunsalo, Raahe,
Tauvo, Lumijoki, Yppäri, Vasankari, Rahja, Kekolahti ja Himanka - muutamia
mainitakseni. Trooleille olisi tilaa, mutta vain Kalajoella on kaksi troolia
jäljellä.
Alpo Ylitalo, Kokkola