--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684571 kpl

Metsänomistaja puolustuskyvytön?

Kansainvälistyneet metsäyhtiöt ovat joutuneet kiinni kahdesti kilpailua rajoittavasta ja hintoja säätelevästä kartellista. Niille on esitetty tuntuvia sakkoja. Metsäteollisuuden voiton kasvu on metsänomistajilta pois. Voitot hyödyttävät pääosin ulkomaalaisia osakkeenomistajia.

KHO totesi päätöksessään 20.12.2001: Mikkelin seudulla Metsäliitto, Stora Enso ja UPM- Kymmene ovat vuosina 1993-97 noudattaneen raakapuun hintaa ohjaavaa sopimusta. Yhtiöt syyllistyivät kilpailulain vastaiseen toimintaan. Metsäliitto Osuuskunta toimi vielä omistajiensa etujen vastaisesti.

Kilpailuvirasto esitti Markkinaoikeudelle päätöksessään 21.12.2006 määrättäväksi sakkoja em. yhtiöille vuosilta 1997-2004. UPM-Kymmene vapautettiin ilmiantajana ja Metsäliiton sakkoa pienennettiin 30 % siksi, että se avusti tutkinnan edistymisessä.  Stora Enso OYJ:n sakko on 30 milj. ja Metsäliiton 21 milj. euroa. – Asiasta vaiettiin, sillä kartellin myyjille aiheuttamat valtavat vahingot ja keskustelu niistä, olisivat voineet vaikuttaa vaalitulokseen.

Toiminnan lainvastaisuus antaa puuta myyneille mahdollisuuden vaatia kartellin vuoksi saavutettu hyöty takaisin. Koko metsäomaisuuden arvo on alentunut, joten aiheuttaja lienee myös korvausvelvollinen! Eri asia onkin, kuka uskaltaa käynnistää korvausprosessin. - Olisiko tässä ryhmäkanteen paikka?

Kahdeksan vuotta vaikuttanut kartellisopimus on laskenut ja vakiinnuttanut metsäpinta-alojen arvot käypää hintaa alemmalle tasolle. Vaikutus tuntuu myös sukupolvenvaihdoksissa, testamen-teissa jne.  Metsäalan ammattilaisen mukaan vahingon määrä on toki laskettavissa, mutta se vaatii aikaa.  Metsäomaisuuden arvonalennus on pelkästään Perho- ja Lestijokilaaksossa noin 200 milj. euroa. Kartellin vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat valtavat.

Metsäyhtiöt ostavat 4/5 vuotuisesta 50-60 miljoonan kuution hakkuumäärästä. Arvattavasti kartellin johdosta puun hinta on ollut ainakin 10 euroa/m3 alempi kuin vapailla markkinoilla.  Raakapuuta myyneiden tappioksi saadaan ainakin noin 500 milj. euroa/vuosi. Kun kartelli oli toiminut kahdeksan vuotta, määrä kerrotaan tietysti kahdeksalla. Tällöin puunmyyjien tappioarvio olisi ainakin 4.000 milj. euroa eli noin 24.000.000.000 markkaa. – Miksi kuitupuun hinta on tasaisen huono?

Metsäalaa seuraava, arvostettu tohtori vauhditti puukauppaa ja kertoi muutama vuosi sitten Keskipohjanmaassa, että puun hinta on seurannut muuta hintakehitystä viidenkymmenen vuoden ajan. Ts. puukuutiosta saatavalla rahamäärällä olisi sama ostovoima kuin 50-luvulla. Tuolloin myös kansanedustaja Mika Lintilä kehui Kälviällä hintoja innostaakseen isäntiä puun myyntiin. - Mikä on MTK:n asema puukaupassa, kun pj. Michael Hornborg vaatii hallitusohjelmaan kirjausta siitä, että metsäteollisuuden pitää saada vaivatta edullista puuta Venäjältä?

50-luvun alkuvuosina metrisellä priimapölkyllä sai tienvarressa jopa 5.600 mk/m3. - Kun maa- ja metsätalousyrittäjä hakkasi 50-60 m3 puutavaraa, hän saattoi ostaa sen ajan vaatimustason traktorin työkoneineen. Perhe eli suhteessa ympäristöön jopa kadehdittavasti. Jotta nyt yltäisi samaan elintasoon ja hankintoihin, isäntä joutuu myymään puuta tuhansia metrejä eivätkä useimpien tilojen metsävarat edes riitä vastaaviin hankintoihin. - Joskus joutuu epäilemään, kenen etuja ”kermaporukka” ajaa.

Alpo Ylitalo, Kokkola 2007-04-08