Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!
--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---
Parin vuosikymmenen aikana Kaukoitään on kehittynyt merkittäviä teollisuusmaita. Mitä enemmän sinne muuttavat yritykset vievät ajantasaista Euroopassa kehitettyä teknologiaa, sitä vaikeammaksi eurooppalaisen teollisuuden ja kaupan kilpailutilanne muuttuu. - Olemme keksineet itsellemme suuria kustannuseriä, joiden hyödyistä ollaan erimielisiä.
Ainakin Suomessa vältettävissäkin olevat kustannukset kohottavat tuotteiden ja palvelujen hintoja heikentäen kannattavuutta. Sen johdosta kilpailukykymme "halpatuontia" vastaan heikkenee edelleen. Useissa länsimaissa velkarahalla on ylläpidetty ansiotasoa korkeampaa elintasoa. Kiina on rahoittanut länsimaita elämään yli varojensa. Olemme ostaneet sieltä lainatuin varoin heidän valmistamiaan tuotteita.
Oma elintasokuplamme on edistänyt Kiinan työllisyyttä ja lisännyt sen valtion vienti-, rahoitus- ja korkotuloja. Aiheutamme omalle teollisuudellemme kiristyvää kilpailua ja jopa konkursseja. Omien tuottamattomien investointien lisäksi edellisen kerrannais-vaikutukset tuntuvat nyt EU:n työttömyyden ja velkaongelman kasvuna.
Rahoituskriisin aiheuttama suhdannevaihtelu lisää osakkeiden kurssimuutoksia. Tämä vaikeuttaa talouskehityksen ennustettavuutta ja sijoittajien riskianalyysejä. Lisääntyvä riski tekee sijoittajat varovaiseksi ja korkovaatimukset nousevat. EU-maiden maltilliset talletus- ja velkakorot ovat edistäneet velaksi elämistä. Itse aiheuttamamme kustannuspaine houkuttelee halpatuontiin, millä lisäämme sijoitus-riskiä teollisuuteen.
Pankeissa on pidetty valtioita riskittöminä rahoituskohteina, jolloin pienempikin korkoprosentti riittää. Sijoittajien kiinnostus pankkien ottolainojen korkolupauksiin ja riskittömyyteen on helpottanut pääomien saantia antolainaukseen.
- Ranskan pankkien pääomista 2/3 on sijoitettu juuri riskimaihin. Siksi luottamus pankkien kykyyn valita rahoituskohteet on romahtanut sekä herättänyt niiden välisen epäluulon. EU-maissa on rahoitettu tuotanto- ja liiketoiminnan ulkopuolisia kohteita, jolloin investointi ei tuota, vaan kuluttaa.
Kiinalaistuotteiden kilpailukyky säilyy, koska valtio on myös ammattiliitto. Palkkakustannuksia eivät nosta lakot enempää kuin raaka-aineiden tai energian hinnat. Kaukoidän maissa tuotettujen hyödykkeiden lajitelma ja pitenevät sarjat osoittavat, että niiden hinta/laatusuhteella kilpaillaan länsimaissa jatkossakin. Tietolähteestä riippuen Kiinan työllisten määrä olisi jopa 850 miljoonaa ihmistä. Markkina-asemamme säilyminen edellyttää kustannusten karsintaa.
Työllisyyden ylläpito pakottaa varmistamaan tilaa markkinoilta. Sen mahdollistavat tehokkuus, kehittynyt teknologia, tuotekehittely ja kevyt, byrokratiavapaa hallinto. Meillä ei ole varaa tukea kansainvälisten sijoittajien Suomessa omistamaa teollisuutta. On kehitettävä sellaista työllisyyttä edistävää teollisuutta, jonka tuotot jäävät Suomeen. Emme voi tukea esim. ulkomaisia "tuulimyllyjen" rakentajia, jotka ostavat laitteensa muualta Suomeen asennettaviksi ja vievät valtiolta saamansa takuutariffit ulkomaille.
Pääministeri ja valtionvarainministeri vakuuttivat vuoden 2008 keväällä, ettei Amerikan lama tule Eurooppaan. Nyt sanotaan, että ellemme sitoudu Kreikan, Portugalin ja Irlannin auttamiseen, Suomeen tulee kova työttömyys ja taantuma. Milloin päättäjät ovat olleet oikeassa? Keneen maassa voi luottaa? - Antaessamme talousapua kriisimaalle annamme signaalin toiselle, että EU maksaa. Kun joku maa "pääsee" velkasaneeraukseen, miksi muut maksaisivat velkansa kokonaan? Kansa tulee kadulle ja mellakat alkavat toisesta syystä.
Alpo Ylitalo
Kokkola 2011-10-09