--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684648 kpl

Metsätalouden kannattavuus kuntoon

 

Historiaa

 

Holkerin hallituksen talouspoliittisten virheiden seurauksena Suomen puunjalostus alkoi siirtyä ulkomaalaisten omistukseen. Sama kehitys jatkuu edelleen, kun teollisuus pakenee kustannuksia ja etsii parempaa tuottoa sijoituksille. Lisäksi Venäjän WTO-jäsenyys tuo sen samoille markkinoille kiristämään kilpailua. Tämä kehitys on johtanut Suomen metsäteollisuuden ja varsinkin kansantalouden monien uusien haasteiden eteen.

 

CHP- energiatuotanto

 

Nopein tapa palauttaa metsiä hyötykäyttöön on energiataloutta kahlitsevien lakien purkaminen. CHP-tuotannon 100 kW:n tariffiraja estää alan kehittymistä ja uusien Suomessa pysyvien työpaikkojen syntyä sekä energiayrittäjyyttä. Lisäämällä hajautettua energiatuotantoa metsien hoitotyöt oikea-aikaistuvat ja ne saadaan pysyvästi kasvukuntoon tuottamaan parempaa ainespuuta mekaaniselle puunjalostukselle. Metsien hoidon oheistuotteena saadaan säätövoimaksikin sopivaa energiaa ja siirtokustannuksista vapaa alhaisempi hinta.

 

Tutkimus ja koulutustarve

 

Konepajojen työt lisääntyisivät, samoin alihankinta. Laitevalmistajat ja alan koulutus tarvitsevat uutta tutkimustietoa. Alan kehittyvä teknologia edistäisi laitevalmistajien vientimahdollisuuksia.  Jokaisessa EU-maassa kaivataan tuontienergiaa korvaavaa tuotantoa; bioenergiaan voidaan satsata heikkonakin talouskehityksen aikana.   

 

Työllisyys

 

Useiden eri tahojen julkisuudessa esittämien laskelmien mukaan ala voisi tarjota 20 - 200 000 uutta pysyvää työpaikkaa.

 

Puun jalostusasteen nostamiseen on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. Korkeamman jalostusasteen hyödykkeisiin kohdistuva rahdin osuus supistuu, koska rahti määritellään tilankäytön, painon tai molempien perusteella. Alan tutkimusta ja koulutusta on lisättävä puurakentamista ja kalusteteollisuutta sekä uusia puunkäyttömuotoja varten. 

 

Ympäristöpolitiikka

 

Ympäristöviranomaiset pyrkivät palauttamaan luontoa aikaan, jolloin karjalaumat pitivät rantaruovikkojen ja niittymaisemien kasvustot matalina. Ympäristönhoitotyö suoritetaan pääosin ihmisvoimin ja tuloksena saatu puuaines jää paikalleen tai poltetaan siellä. - Jos maiseman hoitotyö on välttämätöntä samoin kuin tienvarsien pensaikkojen leikkuu, niistä tuleva korjuumassa kerätään samassa yhteydessä paaleihin, jotka kuljetetaan kylmäilmakuivaamoihin. Harvennetut tienvarsi-metsät pienentävät mahdollisia hirvieläinkolareita. 

 

Yhteismetsien muodostus

 

Sukupolvien aikana tapahtuneissa perinnönjakotoimituksissa metsäpinta-alat ovat pirstoutuneet monille omistajille. Metsien hoidon tehokkuutta on pyritty lisäämään muodostaen yhteismetsiä, joihin pienet omistajat voivat liittää metsänsä. Tällä pyritään kasvattamaan puun kertakorjuumääriä.

Valitettavan usein on käynyt niin, että pienten metsänomistajien osuus on niin pieni, etteivät he saa mitään tuottoa osuuksistaan, sillä hoitotyöt teetetään palkollisilla ja hallinto ottaa päältä oman palkkionsa. Puuta myydään silloinkin, kun hinta on huono. Yhteismetsien muodostamisen säännöissä tulisi määritellä tarkoin pienomistajien asema. Sopimussääntöjä tulee kehittää niin, ettei liittyminen yhteismetsään aja pieniäkään osakkaita oikeudettomaan tilaan. Vaikka yhteismetsillä pyritään hoidon lisäksi tasaamaan teollisuudelle katkeamatonta puuvirtaa, myös hintakehitystä seurataan valittaessa myyntiajankohtaa.

 

Osakas ei voi enää irrottautua, kun on metsänsä luovuttanut yhteismetsään, mutta osuutensa voi tietenkin myydä. Omistus on mennyt peruuttamattomasti.

 

Suomalaismetsät kiinnostavat ulkomaalaisia sijoittajia

 

Pitkittyessään Euroalueen kriisi syvenee. Estääkseen sen EKP pitää korkotason matalana toivoen investointien käynnistyvän. EU ei elä suhdannelamaa, vaan löysän rahan aiheuttamaa ylituotanto-lamaa. Tästä johtuen matalat korotkaan eivät houkuttele investointeihin. Todellisuutta peitellään elvytyspolitiikalla eli kansa elää velaksi ansiotasoa korkeampaa elintasoa. Käytännössä velkaelvytys pahentaa kriisiä, sillä ongelmat ovat ratkaisematta ja velkaantumista jatkuu. Saksa ei kykene yksin vetämään euroaluetta kasvu-uralle, sillä senkin talous on menossa taantumaan..

 

Matalat antolainakorot pakottavat pankit maksamaan ottolainoista entistä matalampaa korkoa. Sijoittajat etsivät rahalle inflaatiosuojaa, että se ei menetä arvoaan enemmän kuin mitä talletuskorot antavat. Ylituotannosta johtuen sijoitus teollisuusosakkeisiin on kysymysmerkki.

 

Valtioiden uskottavuus lainanottajina on historiaa. Epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena ne painivat velkaongelmissa. Siitä johtuu, etteivät ne saa lainaa alhaisin koroin. Vasemmistopoliitikot pahentavat ongelmaa vaatiessaan sijoittajan vastuusta eli sijoittaja menettäisi osan talletuksistaan, jos valtio epäonnistuu finanssi- tai rahapolitiikassa. Kuka sijoittaa kohteeseen, jossa on riski menettää pääomaansa?

 

Liikennepolttonesteiden hintojen nousu aktivoi biodieseltutkimusta.  Puu biodieselin raaka-aineena on suomalainen vaihtoehto. Tämä tekee metsistä varman sijoituskohteen, sillä puun vuotuinen kasvu on ainakin talletuskoron suuruinen ja pääomalla on inflaatiosuoja. Raaka-aineen hinta on sidoksissa talous- ja kustannuskehitykseen sekä elintasoon. - Oman lukunsa muodostaa tuleva rikkidirektiivi. Tavaraliikenteestämme noin 80 % kulkee meriteitse. Rikkidirektiivi nostaa mm. Saksaan menevän sahatavaran hintaa 8 euroa/m3.  Säilyttääksemme kilpailukyvyn vientimarkkinoilla rahtikustannuksia voitaisiin alentaa, jos laivat käyttäisivät polttoaineena kotimaista puuperäistä, rikkivapaata öljyä.

 

Yhteismetsän pinta-alat voivat olla jopa kymmeniätuhansia hehtaareja. Se edistää ulkomaalaisia sijoittajia löytämään suurempia investointikohteita. Suomessa liikkuu metsäammattilaisia etsien sijoituskelpoisia kohteita ja kauppoja on jo tehtykin. Tässä piilee vaara, että puun, öljyn tai sähkön vienti- tai myyntitulot jäävät Suomessa verottamatta. Mahdollisuus, että arvonlisäveron palautuskin lähtee ulkomaille, on konkretiaa.

 

Ei poliittisista, vaan kansantaloudellisista syistä nämä asiat olisi huomioitava maaseutupoliittisen ohjelman suunnittelussa.

 

Alpo Ylitalo

Kokkola 2012-10-11