--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263823 kpl

Talouskehitys ja maan hallinto

 

Viime vuosisadalla tapahtunut tiedonkulun nopeutuminen kiihdytti yhteiskuntarakenteen kehitystä ja muutosta. Nopeutunut tekninen kehitys on ohjannut ja monipuolistanut myös ammattirakenteita. Yhteiskunnan komplisoituessa paljastuu jatkuva koulutuksen päivitystarve. Se aiheuttaa lainsäädäntö- ja valvontakoneistotarpeen ohjaamaan elinkeinotoimintaa. Sen eri alojen toiminnan valvonnasta ja säätelystä on tullut myös alaa voimakkaasti kuormittava rasite.

 

Vuosisadan aikana tapahtunut muutos on ollut nopeampaa kuin aiemman vuosituhannen kehitys. Kekseliäisyyden synnyttämä tuotekehitys ja talouselämän vilkastuminen sekä muuttuvat tavat ovat vaatineet myös yhteiskunnan hallintoa seuraamaan aikaansa. Segmentoitunut yhteiskunta on luonut samansuuntaisia hallinnon kehitystarpeita. Jälkikäteen on helppo todeta perässä tulevan hallinnon luovan rajoituksia ja kieltoja, joilla hillitään ja ohjataan yhteiskunnan kehitystä ja ennen kaikkea suuntaa.

 

Jatkuvan muutoksen on katsottu vaativan lisää sääntelyä - ministeriöitä ohjaamaan yhteiskunnan toimintaa. Tulemmeko ajatelleeksi, että esim. ympäristöministeriöstä lähtevät lakialoitteet saattavat halvaannuttaa yhteiskunnan toimintaa? Niillä rajoitetaan ja jopa yritetään kieltää kokonaisia kallista koulutustakin vaatineita elinkeinoaloja. Yleensäkin huomattava osa lainsäädäntöä voi olla kehityksen jarru. Monimutkaistuvien määräysten valvontabyrokratian rahoituskustannukset peritään erilaisina veroina tai maksuina ja usein niiltä, keitä valvotaan.

 

Viime vuosisadan jälkipuoliskolla kunnat kasvattivat byrokratiaa keksien uusia virkoja valtion maksuosuuksien toivossa. Moniin kuntiin muodostui virkahenkilöjoukko, jolle oli vaikea keksiä työtä. Sittemmin seuranneen vapaakuntakokeilun myötä valistuneet kuntien johtajat joko purkivat tai yhdistivät uusia virkoja. Tietotekniikka ei ole  vähentänyt työpaikkoja.

 

Teollisuusmaista lähtevä reaaliaikainen tieto vauhdittaa työttömyyden kasvua ja yhteiskuntarakenteen muutosta. Kotimaaton teollisuus siirtyy lähelle kasvavaa kulutusta. Niinpä viime vuonna Suomen työttömyys lisääntyi n. 40 000:lla työpaikkojen siirtyessä halvempien tuotantokustannusten maihin. Hyvä osoitus paperitarpeen supistumasta  näkyy eduskunnassa, kun puheet luetaan arkistot sisältävistä Ipadeista.

 

Hallituspuolueet eivät puhu kalliista byrokratiasta, vaan kestävyysvajeesta ja rakennemuutostarpeesta. Lääkkeenä nähdään kuntien määrän supistaminen ja SOTE-uudistus, joilla luullaan saatavan kuriin liian suureksi paisuneen hallinnon kulut. - Mihin säilötään työttömäksi jäävät, ammattitaidottomat virkahenkilöt?  

 

Johtamistaidolle annetaan liian vähän  merkitystä. Suomessa on pieniäkin kuntia, joiden palvelut ja talous ovat kunnossa.  Sukupuolikiintiöt vaikeuttavat lautakunta- ja hallituspaikkojen jakoa. Niiden täyttyessä pätevyyskriteerit unohtuvat ja työsuhdepätevyys on jopa valintaeste. Virkamiehistö torppaa usein johto- ja hallintosääntömuutokset ja hallintovallan käyttöä ohjaavatkin konsultit. Valtuustoissa tulisi jämäköityä, mutta välttää turhia puheenvuoroja.

 

Pienen pohjalaiskunnanjohtajan eläköitymispuheesta: "Satuani kiitosta kuntalaisten palveluiden tilasta jätän tehtäväni seuraajalleni hyvillä mielin, sillä kunnan tilillä on enemmän rahaa kuin kunnassa on velkaa".  Kahdeksan vuotta myöhemmin köyhä kunta liitettiin isompaan. - Puoluekantaan katsomatta tämä koskee meitä kaikkia. Olen mieluusti kehittämässä suomalaista hallintoa.

 

Alpo Ylitalo

Kokkola 2014-01-01