--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:292908 kpl

Onko vielä valtiomiehiä?


Olemme kokeneet monentasoista valtion asioiden hoitoa maamme satavuotisen historian aikana. Tasavallan presidentin vaikutusvalta linjasi ennen johtavien poliitikkojen ja viranomaisten töitä. Se ei ollut aina huono tapa. Valtiovallan tehtävä on turvata kansalaisen elämää huolehtien työllisyyden edellytyksistä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa. Maamme vallanpitäjät ovat kuitenkin onnistuneet johtamaan kansaa Pohjolan vaikeissa olosuhteissa, niin että saavutuksiamme arvostetaan varauksetta. Joistakin suhdannenotkahduksista huolimatta sotiemmejälkeinen talous- ym. kehitys on ollut nousujohteista.


Työttömille järjestettiin hätäaputöitä viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Palkkaa maksettiin tehdystä työstä, muttei joutenolosta. Rakennettiin julkisia rakennuksia, teitä, ojitettiin soita ja metsiä sekä peruskuivatettiin viljelysmaita. Näiden kaikkien vaikutukset näkyvät edelleen. Työttömyys-töinä harvennettujen ja Tapion ojittamien metsien kasvu on kaksinkertaistunut. Työllisyys ja vaurastuminen näkyvät koulutetun väestön kautta mm. teknologiateollisuuden saavutuksina. - Kansainvälisen kilpailun kiristyessä tutkijat löytänevät tuon työllistämistavan tuloksista perusteet palauttaa ne käytäntöön.


Suotuisa kehitys katkesi, kun presidentti Mauno Kovisto tarjosi vuonna 1987 Harri Holkerille, kok. tilaisuuden muodostaa hallitus. Hän nimittikin Holkerin johtamaan maata. Euroopan Japaniksi kutsuttu Suomi ohjattiin holtittoman raha- ja talouspolitiikan seurauksena syvään lamaan. Holkerin lupaama hillitty rakennemuutos muutui hallitsemattomaksi konkurs-siaalloksi. Tuon hallituksen negatiiviset ja lupauksiin nähden päinvastaiset vaikutukset tuntuvat taloudessamme vielä pitkään. Siitä piittamatta elämme edelleen ansiotasoa korkempaa elintasoa ja siirrämme vastuuta lapsillemme ja heidän lapsilleen.


Presidentti Koiviston konklaavin rooli oli ratkaiseva, kun kaadettiin terveitäkin yrityksiä. Niiden varoilla luultiin katettavan pankkien holtittoman antolainauksen synnyttämät luottotappiot. Omaisuuden uusjako ei pelastanut suomalaispankkeja. Jäikö vain Osuuspankki suomalaisomis-tukseen? Koiviston painostamana oikeuslaitos teki pankeille myönteisiä päätöksiä, minkä tuloksena sekin joutui uskottavuuskriisiin.


Väestön koulutustaso oli melko alhainen vuonna 1950, sillä 93 % oli käynyt kansakoulun, 4,5 % keskikoulun ja 2,5 % suorittanut ylioppilastutkinnon. Akateemisten työttömien määrä kasvaa. Tohtoreita on 25 000, joista 4 % on työttömänä. Korkeasti koulutettuja oli 1 093 000 vuonna 2012. Viime kesäkuussa teknisiä akateemisia oli työttöminä 2 777 eli 4,4 % työvoimasta, mutta määrä laskee noin 0,1 prosenttiyksikköä kuukaudessa. Vuonna 1993 heitä oli 6,3 %.


Päättäjien suhtautumisessa työhön ja heidän harkintakyvyssään olisi toivomisen varaa. Peittääkseen töppäyksensä hallinto myy valtion omaisuutta usein naurettavan halvalla. Missä ovat nykyajan valtiomiehet - onko heitä?


Alpo Ylitalo

Kokkola

2018-01-23