--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:262791 kpl

Koillismaan ratahanke

Koillismaan ratahanketyöpajakokouksessa Vuokatissa pohdittiin Taivalkosken rautatieliikenteen palauttamista: uuden radan rakentamista Kuusamon kautta Kemijärvelle ja Sallaan ja sieltä kiertoliikenneyhteys Kelloselästä Ala-Kurttiin ja Muurmanskin rataan. - Vaikka Rovaniemi-Kemijärvi-välinen henkilöliikenne on ollut useita kertoja katkolla, Koillismaan asukkaat ja  teollisuuden kilpailuasemasta huolehtivat esittävät vahvoja perusteita hankkeen puolesta. Koillis-väylän, myös meritien, käyttö- ja kannattavuusselvitys voisi edesauttaa uutta liiketoimintaa metsänhoitotöitä edistävään energiapuukauppaan. Kemijärven sellutehtaan ja Kajaanin paperi-tehtaan sulkeuduttua käyttämättä jäävä puuvaranto kasvaa vuosittain 2,2 milj. m3.

Lapin metsävarat ovat 341 milj. m3 metsävarojen 9. inventoinnin (MVI) mukaan. Vuotuinen lisäkasvu on 11,77 milj. m3 eli 61 % enemmän kuin v. 1970. Metsäkeskuksen mukaan vuotuinen hakkuumäärä voisi olla 6,9 milj. m3. Hallituksen hakkeen energiakäytön rajoittaminen ja kuitupuun supistunut paikalliskäyttö lisäävät kuljetustarvetta, mutta mihin? Kolmannes pohjoisen puusta voisi kulkea uutta rataa paikkoihin, joissa sen jalostusastetta nostetaan. Määrä voi kasvaa, kun Venäjän kauttakulku- eli transitoliikenteellä olisi uusi kanava Suomen neljänneksi suurimpaan Kokkolan syväsatamaan sekä Perämeren muihin satamiin. Kokkolassa lastataan lähes 8 milj. tn/v.

Jos ilmasto lämpenee, sahapuu lisääntyy ja käyttämättä jäävän kuitupuun määräkin nousee 3 milj. m3/v. Tuotteistettunakin puu on kuljetettava jonnekin. Käyttämättä jäävän energiapuun määrä kasvaa. Hajautettu CHP-bioenergiatuotanto on kannattavaa, jos markkinahintaisella lämmöllä on käyttöä raaka-aineen kasvupaikan ja tuotantolaitosten lähellä. Hiilijalanjälki on pieni. Vaikka tuottaisimme sitoumuksemme käyttäen uusiutuvia polttoaineita 38 % käyttämästämme sähköstä vuoteen 2020, hakkeen vuotuinen käyttömäärä nousisi koko maassa vain 13,5 milj. m3. Tapani-myrsky osoitti pitkien siirtoverkkojen vahinkoalttiuden ja puoltaa hajautettua energiatuotantoa.

Maailman metallimarkkinoiden vetäessä kuljetuskustannukset eivät saa olla este Kainuun ja Lapin malmiesiintymien kannattavalle hyödyntämiselle. Kulta ei tarvitse rautatietä, mutta muut. Niistä ensimmäinen on Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen kuljetustarve, joka on noin. 450 000 tn/v. Tunnetuista kohteista Kevitsa, Viiankiaapa ja Sokli tarvitsevat rataa.

Rataverkon käyttömuotoja etsitään myös matkailusta. Pistoraidepysäkille ohjattavia majoitus-vaunupalveluja tarjoavan yksityisen kiskobussiliikenteen mahdollisuudet olisi tutkittava. Vältyttäi-siin uusilta rakennuskohteilta, kun palveluja tarjottaisiin asuttavissa vaunuissa. Kiskot ja luonto jäisivät, kun turistit lähtevät. Runsaat kalavedet ja saalisvarmuus houkuttaisivat matkailijoita palaamaan.

Hiilijalanjäljen merkitys kasvanee yhdyskuntasuunnittelussa. Ohjaisiko se liikennettä kiskoille?   Kyselytutkimus kalastus- metsästys- ja luontomatkailijoiden keskuudessa auttaisi kannattavuus-selvitysten tekijöitä ja antaisi viriketietoa palveluja suunnitteleville yrittäjille. Selvitys voisi antaa vastauksia paikallisen henkilöliikenteen palveluja tuottaviin muihin tarpeisiin. Liikennepoltto-aineiden hintojen nousu parantaa kiskoliikenteen kannattavuutta.

Alpo Ylitalo

Kokkola 2011-12-27