--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:735087 kpl

Suomi 100 ja Alpo 75 vuotta


Olen saanut elää 75 vuotta aika terveenä ja vakaissa yhteiskuntaoloissa. Menneistä vuosista on myös jäänyt mieleen jotain. Muistammeko, mitä ovat kilpailukyky ja työteho? Viimeinen yleislakko alkoi 1.3.1956 eli Urho Kekkosen aloittaessa presidenttinä. Lakon vuoksi saimme kävellä rataa pitkin Kokkolan kisoihin Köykärinmäelle. Kisoista jäi 14-vuotiaan mieleen päällä ollut isän liian pitkä paltto.


Lakko nosti palkkoja 6-10 %. Korotus siirsi kulutuskysyntää kauppoihin, jolloin elintarvike-omavaraisuuden merkitys väheni ja tuonti kasvoi. Vielä 1960-70-luvuilla hätäaputyöt olivat työttömän ainoa palkkaturva. Työt kohdistettiin pitkävaikutteisiin investointeihin, kuten vesisöjen ja teiden rakentamiseen ja metsiin. Sittemmin sosiaalista turvaverkkoa ohjattiin vastikkeettoman työttömyysturvan suuntaan. Hyödykepulan aikana tarjolla oleva tavara kävi kaupaksi.


Kokkolaan ja muutamaan muuhun kaupunkiin kehittyi vahva naisia työllistänyt tekstiiliteollisuus. Vientiä vetivät sekä itä että länsi.


Kouluverkosto oli tiheä. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä nousi 1950-luvun noin 3 000:sta vuoden 2015 peräti 36 000. Opintojen rahoitusjärjestelyt avasivat tien yhä useammalle jatkaa ammatti- ja korkeakouluissa sekä yliopistoissa. Perusasteenjälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrä on noussut sitten vuoden 1950 noin 300 000:sta noin 2,8 miljoonaan henkilöön vuonna 2005.


Yli puolet kulutusmenoista käytettiin 1900-luvun alussa ravintoon. Metsä- ja metalliteollisuuden tuotekehityksen nousun mukana kansantalous nousi nopeasti. Lisääntynyt puun kysyntä ja vakaa hinta mahdollistivat maatalouden koneellistumista ja tilakokojen kasvun. Silti elintarvikekaupan tase on mennyt miinukselle. Muutos oli nopeaa, sillä vuonna 1950 suurin osa suomalaisista sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta ja lähes 70 % asui maaseudulla. Vuoden 1966 aikana teollisuudessa työskentelevien määrä ohitti maataloudessa työskentelevien määrän.


Kansaneläkejärjestelmän uudistaminen oli 1950-luvun suuri hanke aina 1960-luvun alkuun. Silloin suomalaisten vuosiloma pidennettiin neliviikkoiseksi ja vuonna 1965 tehtiin laki lauantaivapaista.  


Kun yksityinen kulutus oli kaksinkertaistunut vuosisadan alkupuoliskolla, se kaksinkertaistui jälleen 1950-luvun alusta vuoteen 1975 tultaessa. Vuosikymmenen puolivälissä jo 75 % suomalaisista omisti television ja oli 700 000 rekisteröityä henkilöautoa.  Kulutuksen ohjailu korostui 1970-luvulla ja vuonna 1978 tulivat kuluttajansuojalait ja lait kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta. 


Kun 1980-luvun alussa vienti veti ja työllisyys oli hyvä, Suomi muuttui runsauden yhteiskunnaksi. Maa muistutti pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kutsuimme itseämme "Euroopan Japaniksi".

Vuoden 1987 rahamarkkinoiden säätelyn purkamista seurannut talouden ylikuumentuminen ei ollut "kulutusjuhlan" aiheuttama, vaan ongelmia olivat toimintaympäristön nopea muutos ja heikko vientikysyntä, talouspolitiikan virheet, vaihtotaseen alijäämä sekä velkadeflaatio. Vain EU.n investoinnit työllistävät tekologiateollisuutta ja muodostavat huomattavan osan kansantaloudesta.


Palkkamaltin puute aiheutti 2000-luvulla edelleen jatkuvan katastrofin. Silti vuoden 2014 lopussa rekiteröityjen ajoneuvojen määrä ylitti 5 milj. Kaikkiaan 3,2 milj. henkilöautosta oli liikennekäytössä yli 2,6 milj. Suomessa on noin 2,9 milj. asuntoa eli yksi asunto 1,8 asukasta kohti. Omistusasuntoja on noin 70 %.


Maltti on valttia! Pidetään huoli koko kansan hyvinvoinnista.


Alpo Ylitalo 2017-01-20

(Anteeksi tekstin kokovaihtelut - en keksinyt äkkiseltään korjausta)