--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:262791 kpl

Nokian uho ja tuho

 

Nokian matkapuhelinhistoria on kohta kirjoitettavissa alusta loppuun. - Nokia edesauttoi selvästi Suomen ylös lamasta, sanoo Helsingin yliopiston historiantutkija Niklas Jensen-Eriksen.  Mieleni historiaan on jäänyt hetki vuodelta 1989, kun Mihail Gorbatshov sai Helsingin vierailullaan käteensä "tiiliskiven", esikännykän, jossa oli yhteys moskovalaiseen puhelimeen. - "Gorba" ihmetteli, kun puhelimesta ei lähtenytkään johtoa.

 

Suomeen kehittyi Nokian Tolkmannilla ja tiilikivellä ylpeilevä kansanosa. Työaikaa kului runsaasti kehitystä puitaessa, sillä mahtuihan tiilikivi päällystakin povitaskuun, jos aarteen halusi piiloon. Yleensä se näkyi, sillä olihan sen hinta 20 000 markan kieppeillä. - Kännykän positiivinen vaikutus maailmantalouteen on yhtä kiistaton kuin rahassa mittaamatonkin.

 

Elettiin pitkien kaulahuivien ja näkyvillä olevien matkapuhelinten aikaa, jolloin muotisana oli valuuttalainakori. Pankinjohtajien pakeille tulleet, itseään arvostavat liikealan toimijat eivät peitelleet rekvisiittojaan. Kiinteistöjen vakuusarvot noteerattiin pankeissa moninkertaisiksi. Ne myivät valuuttakorilainoja, joilla ostettiin kalliita Nokian kännyköitä ja osakkeita. Pienyrittäjän lainapyynnön yritysinvestointiin tuli osoittaa vaatimatonta nöyryyttä. Tulevaa varallisuuttaan näyttelevät sijoittajat saivat olemattomin vakuuksin Sveitsin frangilainaa, josta nämä sijoittivat osan samaan pankkiin määräaikaistilille. Saatiin vähintään tuplana korkoa tekemättä mitään.  Kasvatettiin kansantuloa rahoitusbisneksellä.

 

Yrittäjän syödessä voipaperinnurkasta osakesalkkuja omistavat yritysjohtajat kokoontuivat tasokkaisiin lounaspaikkoihin keskustelemaan salkkujensa arvosta ja kurssinousuista. Kännykät pienenivät kuin pyy maailmalopun edellä, mutta lainasaldot ja korot paisuivat. Eräs pankinjohtaja totesikin, että ei sitä olisi uskonut muutama vuosi sitten, että pankissa joutuu myyntimieheksi myymään rahaa.  - Muistan yrittäjän, joka kertoi menneensä Säästöpankkiin maksamaan viimeisillä rahoillaan parkkisakkoaan - mutta palatessaan hänen tilillään oli kaksi miljoonaa markkaa rahaa. Hiljaiset tekivät työt ja maksoivat korot pitäen kansantalouden pystyssä.

 

Vaatimaton ei saanut käyttöpääomaa, sillä elettiinhän kasinotaloudessa Nokian ja Soneran suuruudenaikaa. - Suomea kutsuttiin Euroopan Japaniksi. Muutaman vuoden kuluttua Suomi hävisi Soneran UMTS-kaupoissa n. 4,8 miljardia euroa. Jotta yritys välttyi konkurssilta, valtio satsasi rahaa osakkeisiin noin kolme 3 miljardia markkaa eli 528 milj. euroa, ennen kuin se kelpasi Telian holhoukseen. Nyt valtio omistaa Telia-Sonerasta n. 11,7 %.

 

Löysin tuttavalleni työpaikan hinaajan kipparina. Isäni oli käymässä hänen luonaan, jolta kuuli minun olevan käymässä kotona. Kippari soitti minulle: "Hei älä lähe vielä, isäs tuo sulle vähän Saloraa".  "Maasu" sai Salora-oikeudenkäynnit muistavalta kipparilta uuden nimen. Annetaan Saloraa. Tuskin koskaan selvinnee käytettiinkö Nokian alasajossa maasua, saloraa, vai "Elopia".

 

On käsittämätöntä, että henkilökunta, joka sai Nokiasta 230 miljardin arvoisen rahassa kylpevän yrityksen, jolla oli n.  40 % alan markkinoista, ei osaisi kehittää ja pitää tuotantoaan kilpailukykyisenä. Tuntuu loogiselta, että toteutettiin pitkän aikavälin suunnitelmaa ostaa saksalaisten osuus verkkoyrityksestä. Tällä parannetaan Nokian jäljelle jääneiden osien mahdollisuuksia ja arvoa osakkeenomistajille. - Tuhlasiko Mikrosoft 5,44 miljardia tappiollisena näivettyvään liiketoimintaan? Mikrosoft alkanee tehdä Nokian puhelimilla muhkeita voittoja.

 

Alpo Ylitalo 2013-09-08