--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:262791 kpl

Ulkomainen pääoma on löytänyt Suomen rikkaudet


Suomen metsät ovat muodostaneet vuosikymmenestä toiseen maan talouden tukijalan. Suhdanteet vaihtelevat, samoin erilaisten puuvalmisteiden ja jatkojalosteiden kysyntä. Osaammeko hyödyntää metsämme niin, että tuotto jää Suomeen? Monia tekoja olisi saanut jäädä tekemättä. Sellaisena voitaneen pitää mm. Matti Vanhasen hallituksen menoa UPM:n Jussi Pesosen ansaan.


Jussi Pesonen esitti vaatimuksen, ettei puuta saa polttaa, sillä sitä ei riitä metsäteollisuudelle, vaikka Ahlholmens Graft polttaa paljon puuhaketta. Teollisuuden vuosikulutus on n. 65 milj. ja metsän kasvu 105 milj. kuutiota. Puuvaramme ovat n. 2,4 miljardia kutiota ja kasvusäästöjä jää vuosittain vähintään 30 milj. kuutiota.


Vanhasen hallitus säikähti Pesosen varoituksesta ja teki rajusti harvennushakkuita lisänneen veropäätöksen. Sen seurauksena puuta tuli paljon liikaa markkinoille. Ylitarjonta pudotti hinnan, mutta silti UPM lopetti puun ostamisen kokonaan. Sen seurauksena mm. tuhansia metsäalan koneyrittäjiä joutui työttömiksi. Velkaisimmat joutuivat maksuvaikeuksiin, mistä seurasi alan ensimmäinen konkurssikierre.


It-miljonäärit perustivat Ruukki Group-nimisen yhtiön. Se lähti metsäalalle ja osti Pohjois-Suomesta useita sahoja. Kaupanteon yhteydessä muodostettiin Junnikkalan ja Pyyn sahoista uusi yritys. Tarkoitus oli tuottaa taloteollisuudelle raaka-aineita. - Vahvistaakseen asemaansa se yritti ostaa myös Kemijärven sellutehtaan, jolloin siitä olisi tullut "täysverinen" kilpailija Pohjois-Suomeen. Osin valtion omistama Stora Enso ei halunnut kuitupuuta käyttävää kilpailijaa ja purki sellutehtaansa. Puun kuljetusmatkat pidentyivät ja dieselpolttoaineen raju hinnankorotus nosti kuljetuskustannuksia ja pudotti varsinkin itärajan kantohintoja.


Nyt Kemijärven sellutehdashanke eteni pitkän harppauksen, kun hankeyhtiö Boreal Bioref julkisti kiinalaisen pääomistajan. Kiinan kuitupula tuo CAMC Engineeringin Suomeen. Tehdas tarvitsisi havupuuta 2,2 milj. kuutiota vuodessa. Vuosikapasiteetiltaan 400 000 sellutonnin tehdas tuottaisi havusellua, liukosellua, mikrokiteistä sellua ja muita biotuotteita. Investointi on 800 milj. euroa. - Me syömme velaksi vuodessa yli seitsemän tällaisen tehtaan hinnan ja kutsumme kiinalaiset tekemään Suomen puulla bisnestä!



Kysymys kuuluu onko Stora Enson toiminta linjassa yrityksen ja maan edun kanssa? Työntekijöiden "karvalakkijoukkoa" juoksi Helsingissä, jotta voitollisesti toimiva Kemijärven sellutehdas olisi jäänyt purkamatta. Halusivatko Pesonen ja Karvinen näyttää paperiliiton jäsenille, mitä lakkoherkkyys merkitsee suuriin päätöksiin?

Suomalaiset eivät investoi tänne, vaan tarjotaan kiinalaisille bisnesmahdollisuuksia Suomesta. Kemiin on tulossa toinen kiinalaisten omistama tehdas. Puuta riittää tällaisiin investointeihin, vaikka Pesonen varoitti puun energiakäytön vaarantavan metsäteollisuuden raaka-ainesaannin. Ikkuna- ja oviteollisuus on mennyt ruotsalaisen Ratos-yhtiön omistukseen. Suomessa toimii Ratoksen 98 %:sesti omistama Inwido Finland, johon kuuluvat mm. tunnetut Eskopuu, Tiivi ja Pihlaikkunat.

Telakkateollisuus hävitettiin. Nyt saksalainen Meijer repii loistoristeilijöillä rahaa Turussa ja venäläiset alle kilometrin päässä valtioneuvostosta Helsingissä. Lannoite- ja kaivannaistoiminta on lahjoitettu ulkomaalaisille kuten Kemira Growhow ja Sokli. Hinnat kolminkertaistuivat. Samoin tietoliikenteellä miljoonavoittoja tehnyt Sonera. Valmet on amerikkalaisten hallussa, metsäkoneita tekevät japanilaiset ja amerikkalaiset.

Luetteloa voisi jatkaa. Mutta palautan mieliin Pekka Haaviston kehitys- ja omistajaohjausministerikauden lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014. Sen aikana tehtiin  teräsjätti Rautaruukin ja ruotsalaisen SSAB:n fuusiossa. Finnairin rekrytoinnit ulkomailta ja Destian myynti. Ministerikauden johdosta valtiolle ja Suomen kansalle tehtiin miljarditappiot.

Entisillä Kokkolan Outokummun tehtailla rahaa tekee Boliden. Onko järjettömämpää kauppa kuin sähkönsiirtoverkon monopoliyhtiön myynti Carunalle. Se teki kansainvälisiä lainajärjestelyjä ja minimoi verojen maksamisen Suomeen. Muut yhtiöt tekevät aivan samoin, vaikka sehän on jo moraalisestikin arveluttavaa. - Kiireesti EU:ssa yhteinen minimiverokanta yrityksille ja vero-paratiisien ovet kiinni. Lahjoitetaanko pelastettu Talvivaara ulkomaalaiselle veroparatiisiyhtiölle, kuten näyttäisi käyvän? Onko Talvivaarassa lahjoitusvaara?

Vuonna 1973 perustettu Baltic Yachts siirtyi 80-prosenttisesti saksalaisen Ottobock-Gruppen omistukseen vuonna 2013. Baltic Yachts rakensi vuonna 2011 valmistuneen maailman suurimman komposiittirakenteisen ketsin, jonka pituus on 59,9 metriä; kokkapuun kanssa 66,7 metriä. Yritys työllistää 250 -350 henkilöä.

Pekka Koskenkylä perusti Nautorin vuonna 1966 tavoitteenaan valmistaa sarjatyönä 11-metristä  lasikuituista purjevenettä, joka tunnetaan nimellä Swan 36. Sitä valmistettiin lähes sata kappaletta. Vuodesta 1998 alkaen yritys on ollut italialaisomistuksessa, kun UPM-Kymmene myi Nautorin Leonardo Ferragamolle ja ryhmälle sijoittajia. Yritys työllistää 400-500 henkilöä.

Alpo Ylitalo

Kokkola

2017-02-28, Kalevalanpäivänä