Mihin Suomi satsaa, millä elämme?

Suomi on menettänyt reilun kymmenen vuoden aikana yli 100 000 työpaikkaa. STX:n risteilijä-kaupan menetys vei n. 22 000 miestyövuotta ja sen seurauksena alkaneiden YT-neuvottelujen tulos aiheuttanee 2 000 työpaikan pysyvän menetyksen. Vanhusväki lisääntyy ja syntyvyys laskee, minkä seurauksena huoltosuhde heikkenee. Metsä- ja teknologiateollisuus lähtevät. Millä me Suomessa jatkossa elämme?

Markka-aikana viennin kilpailukyky palautettiin devalvoiden, jotta kauppa, työllisyys ja vero-kertymä saatiin kasvuun. Kunnat perustivat kilvan uusia virkoja saadakseen valtionapuja. Meille kasvoi raskas ja vaikeasti purettava hallintorasite. - Viroista sanottiin: leipä on kapea, mutta pitkä. Kovapalkkaisiksi muuttuneissa viroissa ovat lyhyimmät työajat ja käytännössä pienimmät vastuut. Pieni tuottavien työllisten määrä ei jaksa rahoittaa julkisen sektorin kuluja.

Huononeva huoltosuhde edellyttää "seremoniaväen" vähentämistä. Työttömäksi jäävien virkahen-kilöiden työllistäminen on todellisen haaste. Kalliiden virheiden välttämiseksi ammatti- ja aikuis-koulutusremontti on mietittävä uusiksi ja selvitettävä, mitkä alat ovat sidoksissa Suomen luonnonvaroihin ja geopolitiikkaan niin, ettei alan teollisuus lähde halvempien tuotantokustannusten maihin. Täällä pysyvän teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava.  

Kilpailukykyä voi kohottaa tehokkuuden ja laadun avulla palkkamaltti säilyttäen. Säästöä ei saavuteta vähentämällä ammattikorkeakoulujen 2030 aloituspaikkaa. Suomalaisen koulutuksen ollessa huudossa meidän tulee jatkokouluttaa opettajista huippuja, joiden tietoa myydään opettajiksi aikoville ulkomaalaisille. Tänne tulevat ulkomaalaisopiskelijat maksaisivat heidän palkka- ja jatkokoulutuskustannuksensa. OAJ kysyy 4000:n työttömäksi jäävän opettajan sijoittamisesta. - Tuskin työttömäksi jäävä opettaja suostuu duunariksi.

Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkea-koulujen koulutustarjontaa vähennetään matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä tekniikan ja liikenteen opetuksessa. Opetusministerin mukaan koulutustarjontaa sopeutetaan vastaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. - Ristiriita on räikeä.

Pilaamme itse mahdollisuuksiamme ympäristöveroin ja jäykin lupakäytäntein. Elintason ja velanmaksukyvyn säilyttäminen eivät helpotu jatkossa. Tilanne vaatii politikoinnin rajua karsimista ja ammattitaidon kehittämistä. Tuskin ainoakaan hallituksen jäsen voi sanoa, milloin ja millä heidän tekemänsä velat maksetaan takaisin. 

Metsäalaa on kehitettävä, sillä puu on ja pysyy Suomessa. Vesistöjen tarjoamat valtavat mahdolli-suudet kalastus- ja matkailutarkoituksissa ovat käytännössä kokonaan hyödyntämättä. Kaivannais-tuotteiden jatkojalostus tarjoaa erittäin suuret mahdollisuudet. Koulutusta vähennetään juuri niiltä aloilta, joihin pitäisi satsata. - Kaiken huipuksi EU:sta on tulossa uusi metsien käyttöä rajoittava direktiivi ja ongelma bioenergiatuotannon lisäykseen.

On vaikea käsittää, että ulkomaiset yhtiöt, jotka eivät maksa juurikaan veroja Suomeen, ovat vallanneet Talvivaaraa lukuun ottamatta kaikki kaivokset. Tällä hetkellä Tukesin lupakäsittely-jonossa on yli 550 malminetsintähakemusta ja uusia tulee lisää tasaiseen tahtiin. Viime vuonna lupapäätöksiä tehtiin noin 130 eli suunnilleen sama määrä kuin hakemuksia tuli vuoden aikana lisää.

Alpo Ylitalo, Kokkola 2013-01-07