--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:295567 kpl

Hallinto vastaan kala


Vanha sanonta kuuluu: kaikkea sitä näkee ja kuulee, kun vanhaksi elää. - Animalia haluaa poistaa eväkkäät eli kalan kokonaan lautaselta. Miten ihmiskunnan historiaa kirjoitetaan tulevaisuudessa, kun turkistarhaaja-appiukko on saattanut tukea miniäänsä pääsemään eduskuntaan, jotta tämä voisi estää turkistarhauksen sekä lihan ja kalan syönnin. - Alkavatko Vihreät puolustaa punaista tomaattia, jos sillä on uhka joutua ihmisen ruuaksi?


Suomalaisasutuksen arvioidaan olevan noin 10100 vuotta vanhaa. Tuolloin ihmisravinnosta lihan ja kalan osuus oli n. 75 %. Lähes kaikki ihmisten hereilläoloaika kului ravinnon etsimiseen.  Ravinnon saanti on ohjannut asutuksen levinneisyyttä, sillä kalaruoka on saatu kulkuväylinä toimineista vesistöistä.


Lihan ja kalan hankinnan lisäksi vuodenajat ovat vaikuttaneet asuinpaikan valintaan ja ravinnon koostumukseen. Vesistöjen rannoilta löytyneistä kalliomaalauksista voidaan päätellä, mitä ravintoa on ollut saatavilla. Niiden mukaan tärkeimpiä lihan lähteistä olivat hirvi ja majava. Ravinnoksi on metsästetty jonkin verran myös jäniksiä, kettuja, oravia, näätiä ja lintuja. Muu ravinto on koostunut marjoista, pähkinöistä, siemenistä ja sienistä.


Nykyisin kalaravinnon positiiviset terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Silakoissa ei ole mikromuoveja. Dioksiini on pudonnut neljännekseen 70-luvun määristä. Vaikka lääkärit suosittelevatkin kalaravinnon lisäämistä, hallinnossa suosituksen merkitys jää vähälle huomiolle muutoin - paitsi rajoitettaessa kalastusta ja kalan viljelyä. Animalia lietsoo ympäristöhysteriaa ja pyrkii vaikuttamaan elintarvikekulutukseen. Nyt se hyökkää puolustuskyvyttömien ammattikalas-tajien kimppuun. Heitä puolustava ammattijärjestö on jäänytkin auttamattomasti alakynteen, sillä valtio tukee lihansyöntiä, mutta rajoittaa määräyksillään vesistöjen kuntoa ylläpitävää, loppumassa olevaa kotitarvekalastusta.


Terveysvaikutuksista huolimatta kasvatuskalan: kirjolohen tuotanto on puoliintunut huippuvuosista, vaikka kirjolohen kysyntä kasvaa koko ajan. Kehitys on nurinkurinen, sillä samaan aikaan, kun Suomen viranomaiset ovat rajoittaneet kalankasvatusta vesistöjen kuormitajana, kehittyneiden rehujen ja ruokintajärjestelmien avulla kuormitus on vähentynyt merkittävästi. Vaikeutettu lupa-politiikka on ajanut puolet kirjolohenkasvattajista Ruotsiin. Suomalaiset yrittäjät myyvät siellä kasvattamaansa kalaa tänne. Sitä on tuotu 2010-luvulta lähtien vuosittain 5-7 miljoonaa kiloa Suomeen.  Norjassa lohta riittää. Vuonoissa ja rannikolla lohta kasvatetaan peräti noin miljardi kiloa vuodessa eli lähes tuhat kertaa enemmän kuin Suomessa kasvatetaan kirjolohta.


Vihreiden vastuuton vallankäyttö ja toisten piittamattomuus ovat syyllisiä siihen, ettei vesistömme tuota kalaa kotimaan kulutukseen. Maan pinta-alasta on 10,2 % vettä. Järvemme tuottavat vuosittain 25-40 kiloa kalaa hehtaarilta. Valtio, tiedon tuottaja, ohjaa kalastusta ja määrää kalavesien kunnostustavasta. Luonnonvarakeskuksen tutkijat alkavat myöntää, että kala toimii vesistöjen kunnon ylläpitäjänä. Kiertovesiviljelyssä kala-altaissa kiertävä vesi käytetään jopa sata kertaa ennen vaihtoa.


Alpo Ylitalo

Kokkola

2018-05-30