--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684584 kpl

Juuri nyt on bioenergian käyttöönoton aika

Koska olemme sitoutuneet kansainvälisiin päästösopimuksiin estämään epätodennäköistä ilmaston lämpenemistä, perussuomalaisilla voisi olla selkeämpi energiapoliittinen linja. Pitävät todisteet ilmaston lämpenemisestä puuttuvat kyllä tänä talvena. Torjuttaessa edellisen itse aiheutetun laman seurauksia pienet maakunnalliset vesivoimalaitokset joutuivat pääosin suurten omistukseen. Siitä alkoi sähköllä keinottelu. Silti uusia työpaikkoja tarjoava bioenergiatuotanto ei näytä olevan valtiovallan suojeluksessa.  

Pakkasilma on usein tyyni, jolloin tuuli- ja vesivoimaloiden tuotanto supistuu juuri, kun energiaa tarvitaan eniten. Puulla tuotettu energia ei ole riippuvainen sääolosuhteista ja raaka-ainekin löytyy enintään kymmenien kilometrien säteeltä. Ydinvoimalan käyttämä uraani sekä kivihiili ja öljy tuodaan ulkomailta - tuhansien kilometrien takaa. 

Päästöjen vähentämiseen tähtäävästä sopimuspolitiikasta puhuttaessa voimme kysyä päättäjiltä, minkä energiaraaka-aineen kuljettaminen on puhtaampaa ja edullisempaa: edellisten laivoilla, kumi- tai rautapyörillä vai pienvoimaloiden puusähkön langoilla. – Voivatpa samalla tavaralla lastatut autot kulkea vastakkaisiinkin suuntiin. Tiedämme vastaukset, mutta miksi valtiovalta hidastelee hajautetun puuenergiatuotannon tukipolitiikassa. 

Jotta voisimme varmistaa teollisten työpaikkojen pysymistä Suomessa, varsinkin paljon sähköä kuluttavan teollisuuden pitää kyetä ennakoimaan sen hintakehitys. Sen sijaan, että siirrämme erilaisia valtion laitoksia Helsingistä maakuntiin ja teemme kalliita päällekkäisiä työpaikkoja, voisimme luoda kustannustehokkaan ja vähän päästöjä, mutta paljon työpaikkoja takaavan energiatuotannon haja-asutusalueille. - Esimerkiksi Kokkolassa toimiva Boliden joutui keskeyttä-mään sinkkituotantonsa useita kertoja vuodenvaihteessa sähkön korkean hinnan vuoksi.

Paperikysynnän ja -tuotannon sopeutumisvaiheen jatkuessa alashakattavan sekä harvennushakkuun tuloksena syntyvän kuitupuun kysyntä supistuvat. Sen seurauksena jo ennestään laahaavat metsien hoitotoimet viivästyvät. Tämä vaikeuttaa mekaanisen puunjalostuksen raaka-aineen saantia ja kilpailukykyä. Mitä enemmän paperi- ja selluteollisuus supistuu ja siirtyy ulkomaille, sitä suurempi määrä energiakäyttöön sopivaa kuitupuuta jää käyttämättä. Puun hinta laskee ja aiheuttaa myyntihaluttomuutta. – Edelliseen perustuen syntyy johtopäätös, jonka mukaan ministerin hehkuttama Metsä 2015-ohjelma oli monilta osiltaan torso jo esittelyvaiheessa.

Lestijärven puuenergialaitos maksaa kokonaisuudessaan noin miljoona euroa. - Fortum osti Venäjältä TGK-10-voimalaitoksen 2.7 miljardilla eurolla. Tuolla rahalla olisi saatu 2700 Lestijärven sähkölaitosta. Sähkön- ja lämmönmyyjien intresseissä ei ole kansantalous, vaan tuottaa ja myydä energiaa.

 

Tuttu sanonta on: hake on sahurin kate

Kun ulkokuivan harvennushakkeen kosteus on 33 %, Lestijärven energialaitos kuivattaa sen moottorin säteilylämmöllä 16 %:seksi. Tällöin irtokuutio antaa kaasutettuna sähköä noin 200 ja lämpöä 400 kilowattia. Hyötysuhde on 80 %. 1980-luvulla rakennetussa omakotitalossa kulutus on noin 20 wattia kuutiota kohden 27 asteen pakkasella eli noin 170 kilowattia vuorokaudessa. Toisin sanoen hakekuutiolla voidaan tyydyttää neljän omakotitalon energiantarve. Lisäksi puuenergian takuutariffi avaisi kauniita meri- ja järvimaisemia matkailijoiden ihailtaviksi - ilman ennallistamis- ja hoitokustannuksia. Lahoavat rantalepikot ja -pajukot korvaisivat tuontienergiaa.

Tuoreesta sahanpurun ja kuoren irtokuutiosta saadaan energiantuotannossa lämpöä 500 kilowattia. Esimerkiksi kahden pohjalaissahan tuottama hakemäärä on yhteensä noin 2000 kuutiometriä vuorokaudessa. Hakekuutio vastaa 60 öljylitraa. Energiatuotannossa se korvaisi 120.000 litraa öljyä vuorokaudessa eli kahden sahan kuukauden oheistuote vastaa 3.6 miljoonaa litraa öljyä. Vuoden hakemäärä korvaisi 43.2 miljoonaan litran öljyntuonnin. Nykyisen kuluttajahinnan mukaan mainitulla polttoaineella voitaisiin korvata yli 27.4 miljoonan euron tuonti. Tällä hetkellä kyseiset sahat saavat oheistuotteesta liikevaihtoa kuukaudessa 700.000 eli noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.  Sahojen yhteyteen tulisikin rakentaa energialaitoksia, jolloin kuljetettaisiin sähköä ja lämpöä eikä haketta ja muita oheistuotteita.

Toisella laitoksella tuotetusta energiasta on sähkön osuus 25 – 30 %.  Kun pienvoimala tuottaa sähköä omaan tai kyläkäyttöön kiintokuution, hinta sähkönä on 68 ja lämpönä 60 eli yhteensä 128 euroa. Ostohinta sähkön osalta on 11 ja lämmön 4 senttiä kilowattitunnilta. Irtokuutiohakkeen markkinahinta olisi 13 – 16 euroa kuutiolta ja tuotetusta sähköstä saisi 27 ja lämmöstä 24 eli yhteensä 51 euroa.

Syöttötariffin voisi kopioida suoraan Saksassa käytössä olevan porrastetun mallin mukaan. Pienimuotoinen puuraaka-ainetta käyttävä hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto on Suomessakin alulla. Turvetta käyttävän lauhdevoimalan hyötysuhde on 30 % - silti neljällä laitoksella on syöttötariffi.

Puulla tuotettu energia ei kilpaile vielä ydinenergian kanssa, mutta jos se saa syöttötariffin, tulee käytön ja laitevalmistuksen piiriin uusia yrittäjiä ja ideoita. Ala alkaa kehittyä ja työllistää. Nyt käytävän keskustelun jälkeen mahdolliset rakentamisluvat ja siitä aikaa toimivaan laitokseen kulunee kymmenisen vuotta. Valtiovallan päätöksiä odotellessa monikaan ei uskalla investoida maaseutua elävöittävään bioenergiatuotantoon. Nousukauden alettua ja kysynnän kasvaessa sähkön hintakeinottelu aiheuttaa teollisuudelle kustannuspaineita.

Alpo Ylitalo, Kokkola

2010-03-06