--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684551 kpl

Suomen tuhansien järvien saastuminen


Olavi Saastamoinen kirjoittaa Kalevassa 27.12.: Tunnetaanko Suomi jatkossa tuhansista saastuneista järvistä? - Olipa vihreä kannanotto, jossa suurta ongelmaa tirkistellään hyvin pienestä reiästä. Kirjoittajalle on käynyt, kuten vanhalle oravakoiralle: haukkui väärää puuta.


Alikalastettujen järvien kalakannat muuttuvat, vaikka valuma-alueilla ei ole ainoatakaan metsäojaa tai turvesuota. Kotitarvekalastuksen loputtua tuhannet järvet ovat särkikalojen ja sisäisen kuormituksen vuoksi alkaneet kasvaa sinilevää. Miksi Inarin länsipuolella olevassa Badarjärvessä esiintyy sinilevää? Käsittämätön väite, että metsien ojitus ja turpeenotto olisivat aiheuttamassa kalakuolemia tai särikalojen lisääntymistä.


Metyylielohopea kulkeutuu ilman mukana jopa mantereelta toiselle. Sitä on levinnyt kaikkialle Suomeen. Miksi niissäkin järvissä, joiden ympäristössä ei ole tehty koskaan mitään kaivaustöitä, esiintyy metyylielohopeaa? Kalojen elohopeamittauksissa on hyvät suojakertoimet. Liian suureksi kasvanut biomassa aiheuttaa ravintokejujen katkeamista ja kalakantojen muuttumista särkikalavaltaisiksi. Ne tonkivat pohjasedimenttiä.


Jääkauden jälkeen asuinpaikoiksi on valittu hyvien riistamaiden ympäröimiä, kalaisten vesien rantoja. Kalakantojen keskinäinen esiintymistiheys on muovautunut tuhansien vuosien kuluessa. Lajiston muotoutumiseen on vaikuttanut se, mitä kalaa ihmiset ovat ravintonaan käyttäneet. - Vuosisatoja sitten kasvikunnan lisäksi 80 % kalaa, 20 % lihaa ym.


Palkkatuloja on riittänyt 1950-luvulta lähtien elintarvikkeiden ostamiseen. Mukavuudenhalun myötä niitä on hankittu tuottajilta - myöhemmin kaupasta. Muutaman vuosikymmenen aikana elintapamuutos melkein lopetti kotitarvekalastuksen. Vaikutukset ovat katkaisseet järvien eliöstön ravintokejuja mm. niin, että särkikalojen syödessä pohjasta vesistöjen sedimentoituneita pohjaravinteita vapautuu heikentäen veden laatua. Ilman kautta kulkeneet saasteet, kuten elohopea, eivät kunnioita valtakunnanrajoja. Niitä kulkeutuu edelleen veden mukana pääaltaisiin. Pyydysten silmäkokojen muutokset ja rajoitukset ovat vaikuttaneet biomassan määrän kasvuun. Vuosikymmenien ajan maataloutta on pidetty syntipukkina. Vesistöjen sisäisen kuormituksen osuutta on vähätelty milloin milläkin tutkimustuloksella.


Metsien hoito ja ojitus on 1950-luvulta lähtien nostanut metsien kasvumäärää n. 50 %. Jos ilma lämpenee, kasvukausi jatkuu ja vuotuinen kasvumäärä nousee 110 miljoonaan kuutioon vuodessa. Nykyiselläänkin kasvusäästöjä jää vuodessa noin 40 miljoonaa kuutiota. Puuvarantomme hipoo 2,5 miljardin kuution rajaa. Viidennes Suomen viennistä on peräisin metsäteolliuuden yrityksiltä. Metsän osuus Suomen nousuun sodan jälkeen on kiistaton. Kuulumme monella mittarilla maapallon johtaviin maihin.


Aiemmin turvetta käytettiin paljon kuivikkeena ja sen sekä lannan sekoitusta hietikoilla maanparannusaineena. Tuolloin hiekkapelloistakin alettiin saada kunnon satoja. Turpeen CHP-energiakäyttö on nostanut työllisyyttä 1970-luvulta lähtien. Suomen maapinta-alasta on 1/3 suota, joista 0,5 % on turvetuotannon alaisena. Yksi noin 120 kuution rekkakuorma turvetta riittää omakotitalon lämmitykseen kolmeksi vuodeksi. Turpeennoston päätyttyä alueille istutetut hieskoivumetsät antavat 5 % tuoton sijoitetulle pääomalle. - Turpeennostossa tehtiin alussa virheitä, mutta nykyisin valumavedet johdetaan imeytyskentille, joilta tuleva vesi on aina kirkkaampaa ja puhtaampaa kuin soilta tuleva vesi.


Alpo Ylitalo, Kokkola