--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684444 kpl

Globaalisaatioselittelyä


Ministeri Alexander Stubb esiintyi taannoin ykkösaamussa mahtipontisen asiantuntevana, muttei huolestuneena, vaikka Suomen vientiteollisuus hiipuu ja yritykset siirtyvät ulkomaille ja täällä ulkomaalaisten omistukseen. Yksi hänen kaikenselittävistä mietteistään oli globaalit markkinat. Hän selitti ilmiön luonnollisena, sillä nopeutunut tieto- ja lentoliikenne supistavat maapalloa. Syntyi vaikutelma, ettei globalisoituminen olisi hallittavissa. Se kiihdyttää itse ilmenemistään, mihin taloutemme ja tuotantomme on sopeuduttava. Ts. taudin ainoa hoitokeino edistäisi sen lisääntymistä. - Voihan sen niinkin ajatella.


Aktiivinen raha etsii parempaa tuottoa. Samoin yritykset etsivät omaa kustannustasoamme edullisempaa toimintaympäristöä. Pahoittamatta kenenkään mieltä ja erittelemättä kustannus-tasomme nousun syitä teollisuustuotannon kannattavuus laskee ja riski kasvaa. Ainakin toistaiseksi Kiinan kustannustaso, vakaat olot ja valtavat markkinat sekä matalana pidetty rahan arvo houkutellevat sijoittajia siirtämään ja sijoittamaan teollisuuttaan sinne. Palkkiona halvasta työvoimasta yritykset vievät ilmaiseksi uusinta länsimaista teknologiaa. Näiden vaikutuksesta tehokkuus on nostanut tuottavuutta vuosikymmenessä erääksi maapallon suurimmista talouksista. Vaikka markkinoiden imu ja kasvanut tuottavuus perustuvat pääosin matalaan rahan arvoon, Kiinasta on tullut brändimaa. Se on maapallon suurin autojen ostaja. Kohoavien kustannustason vuoksi kiinalaiset teettävät jo Etelä- Aasian maissa, varsinkin EU-alueelle myymiään tekstiili-tuotteita.


Ministeri Stubb näyttäisi hyväksyneen asenteen, että teollisuutemme on globalisoitumisen uhri. Selitellessämme sen negatiivisia vaikutuksia talouteemme tunnustamme osaamattomuutemme ottaa markkinoista hyöty. Silloin kun olisi pitänyt varmistaa oma kilpailukyky, olemme lisänneet kotimaan kustannustaakkaa. Se aiheuttaa työpaikkojen ja verotulojen menetystä, mutta silti olemme rahoittaneet raskaaksi paisutettua hallintoa laajentaen veropohjaa tuotannontekijöihin. Näin tuhoamme itse kilpailukykyämme.


Esimerkiksi dieselpolttoaineveron nosto heikensi kilpailukykyä. Kemijärven sellutehtaan loputtua vero heikensi entisestään Itärajan kuitupuun siirtoa Kemiin, jossa pian suljetaan paperikone. Puun käyttöä CHP-energiantuotannossa supistettiin lakiteitse. Viime vuonna voimaan tulleen pankki-veron lisäksi tänä vuonna tulee sähkölle windfall-vero, jolla sen hinta nousee. Kotimainen hajautettu energiantuotanto lisäisi työllisyyttä, vähentäisi sähkön tuontia, pudottaisi sen hintaa sekä parantaisi teollisuuden kilpailukykyä, metsiemme kasvua ja kauppatasetta. Meiltä puuttuu kokonaistaloudellinen ajattelutapa. Nyt Kainuun ja Itärajan puuta jää miljoonia vuosittain käyttämättä.


Kilpailuasemasta piittaamatta vihreät ja vasurit sälyttävät uusia kustannuksia talouden taakaksi. Devalvaation tarjoama takaportti on lukossa, jolloin politiikan ja talous-elämän johdon kykyjä koetellaan onko heissä "munaa" hoitaa kilpailukykyämme ilman rahapoliittisia elvytyskeinoja.


Keskitymme niiden hyödykkeiden jalostukseen ja tuotantoon, missä kokonaistalous on voitollinen. Ei kohdisteta veroja valmistusketjunaikaisiin tuotannontekijöihin. Verottamme palkkojen ohella valmiin tuotteen jättämää voittoa. Jos raaka-aineista ei kannata jalostaa mitään, kustannusrakenne on pielessä. - Hallitus näkee syyn globalisaatiossa, muttei itsessään.


Alpo Ylitalo 3.2.2014