--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684426 kpl

Vuoden 2011 talousarviopuhe Kokkolan kaupunginvaltuustossa 13.12.2010

Arvoisa, puheenjohtaja!

Hyvät, kaupunginvaltuutetut!

Viime vuonna hyppäsimme liikkuvaan junaan. Parin vuoden aikana koettu vauhti, monumentaalisuutta tavoittelevat rakennushankkeet ja henkilöstöhallinnosta aiheutuneet ylimääräiset kulut panee kysymään etteikö rahankäyttö edellyttäisi tuntuvaa itsetutkiskelua ja vetoa jarrukahvasta.

Talous

Kokkola on osa velkaantuvaa Suomea. Jokainen syntyvä lapsi saa 274 euron äitiys-pakkauksen ja yli 14 000 euroa velkaa. Onko meillä oikeus kuluttaa velkaelvytyksen avulla lastemme ja heidän lastensa laskuun? EU ei auta, kuten viime laman aikana. Siksi velanmaksu tulee olemaan kivuliasta ja hidasta.

Kaupungin talous on sidoksissa valtiontalouteen. Sen vuoksi meidän olisi huomioi-tava, mikä on maan talous- ja työllisyyskehitys. Emme voi velkaantua pitääksemme yllä raskaaksi paisunutta hallintokoneistoa ja työllistääksemme kalliita konsultti-yrityksiä. Jokaiselle meistä on kunnia-asia tehostaa toimintaa säästäen kustannuksissa unohtamatta yhteiskunnan palveluja ja tuotantotalouden kilpailukyvyn ylläpitoa.

On farisealaista velkaantua elvytyksen nimissä ja luonnehtia maata hyvinvointi-valtiona.

Usein kuulee puolustettavan velkaa sillä, että kirjanpidossa omaisuuden arvo kasvaa. Turhista investoinneista on päästävä, kävelykadut ja tyhjillään olevat huoneistot eivät tuota. - Kaupunkilaisten toimeentulo ja viihtyvyys ei vaadi mm. toriremonttia. Sen rahoituskulut täytyy kattaa, vaikka ne kirjattaisiinkin kuluvarastoksi taseeseen odottamaan vähennysmahdollisuutta. Tuskin velalla katetun kaupungin kassan kautta tuloja saava ajattelee vähäosaisten asemaa. - Torin ulkonäköremontti ei lisää tuloja.  -Tuostapa muistuikin mieleeni: Lähdin polkupyörällä lauantai-iltana tansseihin. Kuulin pihalle jääneen äitini ohjeen: muista, muista poika, että ulkonäöstä ei monta velliä keitetä!  

Turhat hankkeet, kuten kalastus- ja hyljesafarisuunnitelmastani irrotettu kala-satamien uusiokäytön selvityshanke, syntyvät usein kuolleina. Kilpailu siitä, kuka keksii hankkeen, johon olisi saatavissa rahoitusta, on tarkoituksenvastaista. Hankerahan pitää edistää työpaikkojen syntyä, uutta tuottavaa toimintaa tai kehittää vanhaa. – Hyviä esimerkkejä turhista hankkeista ovat jokien ennallistamis-hankkeet. Pauliina Louhen 5.11. tarkastettu väitöstutkimus todistaa, ettei hyödyistä ole näyttöä. Otan lauseen filosofian lisensiaatti Asko Hynnisen väitöstutkimuksesta: EU-projektirahoituksesta viranomaiset jakavat tukien tuloksista tietona arvioita tai jopa arvauksia. - Perussuomalaisten mielestä niiden tuloksellisuuden ja aineiston pitää kestää ja läpäistä kriittinenkin tarkastelu. Ei ole ihme, että projektista tuli kansalle kirosana.

Henkilöstö 

Elinkeino ja kaupunkikehitys-osion kuluista ja tavoitteista herää kysymys ymmärrämmekö me tehtävämme, jotta talouden ja tuotannon toimeliaisuus saisi tarvittaessa apua. Tulevatko avainpaikoille valituiksi parhaat käytettävissä olevat henkilöt? Henkilövalinnoissa yritystoimintaa tukevien kehitysyhtiöiden avainpaikoille tulee olla esisijaisina kriteereinä pätevyys, soveltuvuus ja tehokkuus. - Ei ole yhdentekevää, miten puheena olevan talousarvion sarakkeessa Palvelujen ostot, yli kolme miljoonaa euroa (3 146 921), käytetään. Miten mitataan ja valvotaan tähän ryhmään kuuluvien toimintayksiköiden tuloksellisuus?

Kaupunki on joutunut korvaamaan työsuhteissa ja niiden päättymisissä tapahtuneista lainvastaisuuksista useita satojatuhansia euroja. Miten vastuuhenkilöt eivät osaa noudattaa voimassa olevaa työsopimusten irtisanomisia koskevaa tai muuta lainsää-däntöä, jottei niistä aiheutuisi kaupungille irtisanotuille maksettujen korvausten lisäksi vielä oikeudenkäyntikuluja? Esimieheltä edellytetään muitakin taitoja kuin vallannäyttö.

Poissaolot

Tarkastuslautakunta otti kantaa henkilöstön poissaoloihin. Keskimääräinen työnteki-jän poissaoloaika on noin kuukausi vuodessa. Vaadimme niiden selvittämistä senkin vuoksi, että samaan aikaan oli paljon ylitöitä. Kumpi on syy ja kumpi seuraus? - Hallinto selitti poissaolot, mutta ei selvittänyt syitä. Selityksen mukaan paljon ylitöitä tehneet olivat vähän poissa. Tästä seuraa väistämätön johtopäätös, että eniten poissaolleet olivat huomattavasti enemmän poissa, mitä keskiarvot osoittavat. Poissaolotilanne on kerrottua synkempi. --- Tätä ei voi hyväksyä.

Piiloverot

SOTEN kuluvan vuoden budjetin tiedettiin olevan alijäämäinen. Ensi vuoden talousarvion tasapainon vuoksi kaupunki ottaa rahaa energialaitokselta ja satamasta. Sataman tulot eivät tule kaupunkilaisilta. Tulonsiirto ei saa olla kehityksen este. Energialaitos saa tulonsa energiaa kuluttavilta veronmaksajilta. Rahansiirroissa ei ole moitittavaa, mutta jos tapa vakiintuu, energia-laitoksen tulostavoite voi muodostaa energianostajille uhan piiloverotuksesta.

Talouskriisin syvät juuret

Valtion velkakierteen lähtökohdista seuraa kaupungin talouskehityksen epävarmuus, sillä emme tiedä valtiontukien saatavuutta ja määrää lähivuosikymmeninä.

Holkerin hallituksen talous- ja finanssipolitiikan seurauksena syntynyt velaksi elämisen rahoitus-kupla puhkesi lokakuussa 91, jolloin markka oli devalvoitava 12,3 %. Seuraavana vuonna se menetti kellumisen seurauksena 27 % arvostaan ekuun nähden. Lokakuussa 96 markka kytkettiin kellunnan kautta ERMIIN ja vuonna 99 se sidottiin kiinteällä kurssilla (1:5,94573) euroon. Markan arvo sinetöityi.

Markka devalvoitui vuoden 91 arvosta reilut 40 %. Ulkolaista rahaa jakaneet pankit välttyivät konkurssilta valtion tukitoimien ansiosta. Osa pankeista loppui ja liikepankit välttivät konkurssin hakeuduttuaan ulkomaisten pankkien haltuun. Devalvoitumisen myötä niin metsä- kuin muunkin teollisuuden kilpailukyky oli hyvä ja halvat osakkeet kelpasivat ulkomaalaisille tai täältä valuuttasäännöstelymääräysten purkauduttua rahansa ulkomaille vieneille sijoittajille.

Vuonna 91 valuuttamääräinen velkamme oli 7,3 miljardia euroina ja euromääräinen 6,6 miljardia eli yhteensä 14,2 miljardia euroa, joka oli 16,9 % bruttokansantuotteesta (BKT). Vuonna 2008 valtion velka oli 54 miljardia euroa eli 29,5 % BKT:sta. Se on nyt n. 75 miljardia eli noin 50 % BKT:sta.

Velkakehityksen vuoksi jokaisen päättäjän on muistettava vastuunsa.

Huolenaiheita

Pauliina Louhen väitöstutkimus kertoo holtittomasta tuhlauksesta, koska kukaan ei tiedä paljonko rahaa käytetään eri puolilla Suomea luonnon ennallistamishankkeisiin. Kukaan ei voi todistaa saavutettua hyötyä, koska lähtötilanne on usein selvittämättä ja lopputulema näkemättä.

Nopea tuloerojen kasvu huolettaa. - Suurtyöttömyyttä peitellään, sillä Lipposen hallitus peukaloi työttömyystilastoja. Se ei lisännyt työllisten määrä eikä vähentänyt työttömiä, mutta sillä peitetään vähäosaisten määrän kasvua. Hallinnon tilasto-kikkailu vaimentaa omantunnon ääntä, jos sellaisesta enää voi edes puhua. – Ruotsi sai jo kokea, mitä on olla muslimivihan kohde. Onko Suomella varaa lähettää sotalaiva hakemaan sitä meille?  Eikö riitä, että Setaveteraanit valottivat sota-veteraanien juhlan?

Olemme erityisen huolestuneita nuorten koulunsa lopettaneiden, valmistuneiden ja nuorten aikuisten hallitsemattomaksi paisuneesta työttömyydestä, kuin myös vanhusten, eläkeläisten, yksinhuoltajien ja työttömien toimeentulosta. Itsenäisyys-päivänä köyhät auttoivat toisiaan ja tarjosivat ruokaa ja ruokapusseja tarvitsijoille. Maassa on vähintään 750 000 köyhyysrajan alapuolella elävää.  Kysymme, miksi 950 000 ihmistä syö Kela-korvattavia mielialalääkkeitä. - Muistimmeko heitä  katselles-samme presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlintaa?

Päätelmä

Me perussuomalaiset emme ole voineet juuri vaikuttaa kaupungin talousarvioon, mutta voimme hyväksyä, jos valtuusto niin päättää. Seuraavien kuntavaalien jälkeen taloussuunnittelussa tehdään muutoksia ajattelutavassa.

___

Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä siksi, ettei tilanne ole kuin 80-luvun Venäjällä. - Mummo meni kauppaan ja halusi ostaa lampaanlihaa. Myyjä vastasi, ettei ole. Mummo kysyi vasikanlihaa. Kauppias vastasi, ettei ole. Mummo kysyi sianlihaa eikä sitäkään ollut. Saatuaan jokaisen lihalaadun kohdalla saman vastauksen mummo käveli tyhjän pussinsa kanssa ovelle, hyvästeli ja poistui. Katsoessaan ulos mummon poistumista kauppias puisteli päätään ja tokaisi: olipa vanhalla ihmisellä tosi hyvä muisti!

 

Toivotamme Teille jokaiselle hyvää joulunalusaikaa, Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

2010-12-13