--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Ajettiinko metsätalous metsään?

 

Metsätalouden kehitystä ovat ohjanneet 1950-luvulta saakka teollisuus- ja markkinasuhdanteet. Liitännäiselinkeinonakin metsäalan vaikutukset kansantalouteen ovat olleet merkitykseltään monitahoiset. Ala on kehittynyt paljolti suurteollisuuden vaatimusten pohjalta, mikä on ohjannut myös puun tuotannon ja koulutuksen kehittymistä haluttuun suuntaan.

 

Viime vuosina kansan riveistä on alkanut kuulua kriittisiä kysymyksiä onko kaikki kehittynyt oikeaan suuntaan. Metsäalan työpaikat ovat vähentyneet. Metsien arvo alkaa korostua, kun muut alat siirtyvät ylikansallisten yhtiöiden omistukseen ja hallintaan. Puun kasvupaikka on kuitenkin kotoinen Suomi. Mutta osaammeko arvostaa ja kehittää alaa niin, että sen tarjoama mahdollisuus palvelee myös suomalaisia. Ulkomainen pääoma vaatii maksimivoittoja, vaikka rakenteellinen ylitarjonta painaa hintoja alas.

 

Muutama viikko sitten Stora Enson johto ilmoitti uusista tuotannon supistuksista Suomessa. Sahateollisuus on vienyt raaka-aineen jalostamattomana ulkomaille. Samaan aikaan mekaanisen puunjalostuksen näivetystä lisää se, ettei meillä ole enää kaikille kelpaavaa raaka-ainetta.  Metsätyöpaikkojen määrä on supistunut 1990-luvun alusta reilussa kymmenessä vuodessa alle puoleen. Avohakkuiden seurauksena hakkio on raiskio ja kymmeniä vuosia joutomaana – hoidet-tunakin korkeintaan energiapuun tuotannossa. Metsämaan arvo ilmeisesti romahtaa.

 

Monien metsänomistajien mielestä tärkein vaihe metsänhoidossa on unohdettu. Väärin asentein ja neuvoin on aiheutettu miljardien eurojen tappiot. Metsälain valvonnan leväperäisyys ja ymmärtämättömyyden vaikutukset kestävät 100 – 120 vuotta. Voimakas metsien ojitus, joka aloitettiin  1950-luvulla, aiheutti laajoja kalakantojen tuhoutumisia ja vesistöjen pilaantumisia. Niistä  mieluummin vaietaan kuin keskustellaan. Vuosisatoja on tiedetty vesien palaavan meriin, mutta vasta 1990-luvulla sen vaikutukset ymmärrettiin. Uutena ovat turvetuotantoalueet, joiden humusta valuu ns. ennallistettuihin jokiin yms. vesistöihin, jolloin sorastetut kutualueet saattavat peittyä. 

 

Tehdyt virheet ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että metsäpinta-alasta on 18 % suojelualueina. Kun rajoitetut alueet otetaan mukaan, tuotannosta on poistunut noin 3, 6 miljoonaa hehtaaria.

 

Kaikkien metsäteollisuustuotteiden hinnat romahtivat. Havutukien keskihinnat putosivat 25 – 30 % ja kuitupuun 15 – 20 % vuoden 2008 hinnoista. Korjuukoneiden pakkolomat lienevät tänä vuonna kolmen kuukauden mittaisia. Tuontipuuvarastojen supistuminen aiheuttaa hienoista kasvua hakkuissa, mutta silti ne nousevat ensi vuonna vain noin 42 miljoonaan kuutiometriin. Sellun hinnassa on ollut hienoista nousua, mutta paperin kysyntä hiipunee edelleen senkin vuoksi, että kehitysmaihin perustetaan koko ajan uusia tehtaita ja puun viljelyalueita.

 

Kantorahasta vain pieni osa palautuu maaseudulle metsien hoitoon. Metsänomistajat kritisoivat voimakkaasti piirimetsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten sekä MTK:n toimintaa. Organisaatioiden toimintalinjoja tulisi päivittää ja miettiä teollisuuden siirtymishankkeiden vaikutuksia sekä puun tuotannon ja jalostuksen suuntautumista. Tulisi irtautua lähes automaattisten aukkohakkuiden kaudesta ja miettiä metsän tuotannon jatkuvaa ylläpitoa.  Tulisi miettiä, miten metsäteollisuudelle myönnettyjen kehitysmäärärahojen hyöty palautuisi metsän kautta hyödyttämään työllisyyttä, kauppaa ja koko kansaa.

 

Alpo Ylitalo, Kokkola 

2009-07-31