--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684647 kpl

Metsäteollisuuden siirtyminen ulkomaille

 

Suomen talouden ongelmat alkoivat kasaantua 80-luvun lopulla Harri Holkerin hallituksen tekemien virheiden vuoksi. Hänen hallituksensa purki valuuttasäännöstelymääräykset ja salli pankeille rajattomat velanottomahdollisuudet ulkomailta. Kreikkalaiset ostivat jo tuolloin tavaraa holtittomasti velaksi ja sanoivat sitä ihmetteleville, että EU maksaa.  Tämän tiedän omakohtaisesti tehdessämme kauppaa kreikkalaisten kanssa. - Suomessa ei oltu köyhiä eikä kipeitä kutsuessamme maatamme Euroopan Japaniksi.

 

Kaikki tietävät pankinjohtajat suosittelivat erilaisia terminoimattomia valuuttakoreja, joilla kurssiriskit tulivat minimoitua. Lainaa otettiin hienoihin veneisiin, autoihin, vapaa-ajanasuntoihin ja ties mihin. Hallitus piti markan liian vahvana, josta tuli nimitys "vahvanmarkanmiehet", jotka toteuttivat mainostamansa ylijäämäbudjettiaan. Ulkomailta lainattu raha sijoitettiin tuottamattomaan tuontitavaran kulutukseen, kuten Etelä-Eurooppa on tehnyt viimeiset parikymmentä vuotta. 

 

Tuolloin sai alkunsa Suomessa vieläkin jatkuva kasinotalous. Elämme velaksi ansiotasoamme korkeampaa elintasoa, mutta silti sitoudumme maksamaan eteläeurooppalaistenkin velkoja. Neuvostoliitto ja tavaranvaihtopöytäkirjat ovat historiaa. Velat on maksettava rahalla.

 

Velkaisen maan neuvottomat poliitikot ovat myyneet valtion omaisuutta yhtä kaivosta lukuun ottamatta koko kaivannaisteollisuuden ulkomaisille sijoittajille. Kunnat ja kuntayhtymät myivät omistamansa sähkölaitokset sijoittajille, jotka tekevät voittonsa sähköllä. Halpa energia, johon teollisuutemme kilpailukyky usein perustuu, muuttui bisnesvälineeksi eli pyritään voiton maksimointiin. Sähkön hinta alkoi nousta. Viime syksyn poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden vuoksi sähkö oli halpaa: jopa 30 euroa megawatilta. Toissa joulun aikaan kovilla pakkasilla se maksoi jopa1700 euroa megawatilta. Reaaliaikainen kulutuksen mittaus takaa sähkön huippuhinta.

 

Ajattelemmeko, miten lapsemme ja heidän lapsensa selviävät aiheuttamastamme velka- ja kustannuskriisistä? He tulevat asumaan samoissa lämpö- ja säävaihtelujen rasittamissa olosuhteissa ja maksamaan tekemämme velat. Tunnetut malmiesiintymät on myyty eikä hallitus aio hyödyntää edes metsien kasvusäästöjä. Kustannukset kasvavat ja kilpailukyky huononee vuodesta vuoteen.

 

Kotimaisiin raaka-aineisiin ja energiaan perustuvan vientiteollisuuden kustannustehokas kehittä-minen ja byrokratian karsiminen ovat keinoja, joilla me voimme auttaa tulevien sukupolvien taloutta. Devalvaatiomahdollisuuksia ei ole näköpiirissä, mistä johtuen tuotannon jokaisessa vaiheessa kustannusten seuranta ja vaikutusten ymmärtäminen on pakollista.

 

Meidän on huolehdittava, ettemme aseta ylimääräisiä kustannuksia raaka-aineille eikä energialle. Valmistamme raaka-aineista kilpailukykyisin hinnoin valmiita laadukkaita tuotteita ja niiden tehokkaan markkinoinnin. Verotamme lopputuotteesta jäänyttä voittoa emmekä raaka-aineita ja energiaa suorilla eikä välillisillä kustannuksilla.

 

Metsäteollisuuden siirtyessä ulkomaille ja usein valtaosalta ulkomaalaisomistukseen Suomen metsien hakkuureservit lisääntyvät nopeasti. WTO:n jäsenyys vaatii Venäjää poistamaan puutullit kokonaan, jolloin sieltä tuleva puun määrä kasvaa ja on haastava kilpailija suomalaiselle puulle.  Suomalaisen metsänomistajan tilipussi kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä, kun puun hinta painuu alas. Syntyy vaara, että kotimaiset raaka-ainevarat jäävät vajaakäytölle. Ellei puun alkutuottajan toiminta kannata, metsät jäävät entistä enemmän luontaisen uusiutumisen varaan. Raaka-aineen laatu kärsii ja kasvu hidastuu, jolloin metsiemme kansataloudellinen merkitys supistuu.

 

Tuontipuulla pidetään kotimaan puunhintaa ja hankintakilpailua olemattomana.  Metsien huono tuotto edistää yksityismetsistä luopumista ja yhteismetsien syntymistä. Puun merkitys tulee kuitenkin entistä kiinnostavammaksi sijoittajille, sillä biodieselin valmistus saattaa alkaa aika lyhyellä aikavälillä. Suunnitteilla on ainakin kolme jalostamoa.

 

Suuret metsäyhtiöt tuottavat myös sähköä ja omistavat osuuksia voittoja tuottavista sähkö-laitoksista. Oman ilmoituksensa mukaan UPM on Fortumin jälkeen Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja. Sähkönsiirtoverkolla tehdään bisnestä. Korkeat energian siirtokustannukset ja pitkistä, vaurioalttiista linjoista aiheutuvat korjauskustannukset lisätään hintaan. Voitto käytetään osinkojen maksuun eikä linjojen uusimiseen. Sähkön hintaan lisätyt voitot syövät lopputuotteen kilpailukykyä. Joillakin aloilla energiakustannus on niin suuri, että teknologiateollisuus siirtää tuotantoa halvempien kustannusten maihin. 

 

Edellinen hallitus linjasi hajautettua energiatuotantoa niin, että pienet biopolttoaineilla toimivat CHP-laitokset joutuvat kannattavuusongelmiin. Ratkaisu estää alan kehityksen ja uusien työpaikkojen synnyn. Öljyn hinnannousu parantaa hakkeen kilpailukykyä, mutta 100 kw syöttötariffiraja ohjaa puulla tapahtuvaa energiatuotantoa suurille metsäyhtiöille tai sahoille, jotka käyttävät itse huomattavan osan tuottamastaan lämmöstä. Tanskalaisten mukaan tuulivoima on kannattamaton energia, mutta Suomessa sitä tuetaan takuutariffilla 103,50 €/MW.

 

Hajautetun energiantuotannon ympäristöksi jäävät pienet kylätaajamat, mutta sähkön tuotannon 100 KW:n tariffirajan ylitys tuottaa lämpöä niin paljon, ettei kylistä löydy riittävää kulutusta. Koska kannattavan CHP-tuotannon edellytyksenä ovat lämpömarkkinat, tällä rajalla tehdään hajautettu energiantuotanto kannattamattomaksi. Syynä on se, että metsäteollisuus on mustasukkainen uusista puuta käyttävistä CHP-laitoksista ja se haluaa estää niiden toiminnan. Tällä ja Venäjän puun tuonnilla pidetään suomalaisen puun hinta matalana jatkossakin.

 

UPM uutisoi 2.2. rakentavansa Lappeenrantaan biodieseltehtaan, joka valmistaa sellun sivutuot-teena tulevasta raakamäntyöljystä 120 000 tonnia biodieseliä vuodessa. Uutisen varjossa jäi vaille huomiota ilmoitus kahden kartonkitehtaan sulkemisesta ja myynnistä Ruotsiin. Työpaikkojen menetys lientyi ilmoitukseen, ettei UPM hae investointitukea Lappeenrannan biodiesellaitokseen.

 

Mm. yltiöpäinen vihreys aiheuttaa kuluja, joilla vaarannamme teollisuuden kilpailukykyä. Itämeren uudet rikkipäästömääräykset aiheuttavat sahateollisuudelle huomattavan lisälaskun ja kannattavuus-rasitteen. Ruotsin tieyhteys Eurooppaan lienee syy kahden kartonkitehtaan siirtymisestä sinne. 

 

Puunjalostustuotteiden kuljetuskustannukset pakottavat nostamaan raaka-aineen jalostusastetta, millä rahdin osuus/tonni supistuu. Milloin mekaaniseen puunjalostuksen tuotekehittelyä aletaan tosissaan toteuttaa?


Alpo Ylitalo 2012-02-05