Kilpailukykyä ei rasiteta

Hallituksenmuodostajat etsivät keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ongelma on laajempi  ja monitahoisempi, kuin tulemme ajatelleeksi. Nähtäväksi jää, miten neuvottelijat onnistuvat löytämän kohteita, joiden kustannussäästöillä ja tehokkuudella kilpailukyky ja tuottavuus paranevat niin, että velkaantuminen katkeaa.

Olen kysynyt, mistä tulee pelastaja, kun olemme vuosikymmeniä eläneet ansiotasoa korkeampaa elintasoa. Otamme vielä lainaa kyetäksemme rahoittamaan Kreikkaa. Se ei onnistu pitkään valtiontaloudessa enempää kuin ei kotitalouksissakaan. Olemmeko syöneet velkaelvytysvaran, kun valtion lainasumma lähestyy 100 miljardin rajaa, mutta silti työttömyys vaan lisääntyy? - Nautimme kotona työttömyyskorvausta sillä aikaa, kun thaimaalainen tulee Suomeen tienestiin keräämään metsistämme marjoja.  Me ostamme heiltä niitä Suomen valtion Kiinasta lainaamalla rahalla.

Viimeksi käytiin kovaa vääntöä siitä, kun SAK halusi saada kolme palkallista koulutuspäivää. Alasta riippuen koulutus on hyvinkin tärkeää, mutta mitä muita kustannusvaikutuksia niistä syntyy? Laki jäi kokeiluvaiheeseen, mutta siihen palataan vuoden 2016 aikana, sanoo SDP:n Rinne. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan työnantajilla on nyt näytön paikka. Jos lain tavoitteet eivät toteudu, työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että ryhdytään tiukempiin lainsäädäntötoimiin.

Mitä tällainen uhkailu tarkoittaa Suomen kilpailukyvyn ja työttömyysongelman ratkaisemisessa? Työnantaja saa verovähennyksen 50 % palkakuluista samoin valtio ja kunnat 10 % työnantajan koulutusajan palkkakuluista. Vaikutukset ovat alakohtaisia, jolloin esim. teollisten tuotantolaitosten kapasiteetti on vajaakäytössä tai kone pysähtyneenä. Niissä tulonmenetykset ja kiinteät kustannukset voivat olla moninkertaisia palkkakuluihin nähden. Juuri näillä vapaapäivillä rasitetaan huomattavasti enemmän kilpailukykyä, kuin tulemme ajatelleeksi. - Mitä maksavat Pekkaspäivät tuotannonmenetyksinä?

Koska EU-alue kärsii halpatuontimaiden aiheuttamasta ylituotantolamasta, talousvaikeuksiin enempää kuin työttömyys- ja velkaantumisongelmiinkaan ei ole nopeaa ratkaisua. Euron arvon laskun vaikutus EU:n ulkopuolelle suuntautuvan viennin kilpailukykyyn on positiivinen, mutta nopeaa ratkaisua ei tule sieltäkään. Lisäksi Venäjän talouspakotteet voivat kestää arvaamattoman pitkään.

Edellä olevista syistä meidän tulee olla erityisen huolellisia, ettemme kohdista kustannuspaineita tuotannontekijöhin. Investoinnit on saatava tuottavuutta lisäävään infraan ja kotimaisuuteen sidoksissa oleville aloille.

Alpo Ylitalo

Kokkola

2015-05-26