--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Miten pakolaiset sijoittuvat?

 

Ennen kevään hallitusneuvotteluja Suomi oli kuin se kuuluisa ruotsalainen lintukoto. Syyriassa ja osin Irakissakin sodittiin. Isis tuhoaa edelleenkin maailmanperintökohteita. Kreikan taloutta pönkitettiin ja ylpeiltiin sieltä saaduilla "takuuksilla". Hallituksen muodostajilta odotettiin ja toivottiin suurta poliittista käännettä maan talouteen, kuten Neovostoliitossa kommunismin romahdettua.

 

- Talousongelmat jäivät taka-alalle, kun alkoi paljastua tulevaisuuden jättiongelma: pakolaistulva. Vennamoa kiiteltiin vuolaasti pääosin eri uskontokuntaa olevien karjalaisten kotouttamisesta. Mitä ajatellaan Irakin suurlähettiläästä, joka ei kätellyt presidentin puolisoa - eri uskontoon kuuluvaa naista? Kuitenkin Suomen pitäisi hyväksyä ainakin 17 000 irakilaista, joista osa ilmoittaa nyt jo turhautuneensa joutenoloon ja näköalattomuuteen. Olemmeko vääräuskoisia omassa maassa?

 

Valtaosa pakolaisista on nuoria miehiä. Aiemmin maahantulleita laumoja liikkuu joutilaina kaupaunkien keskustoissa. Levottomuutta ja turhautumista esiintyy pakolaisten asuttamissa  kaupanginosissa.  Naisiin kohdituvat turvallisuusriskit ovat ongelma. Samoissa kaupunginosissa  nuorten naisten on vaikea liikkua yksin ja niissä olevien asuntojen hinnat ovat alkaneet laskea. Ulkomaalaisten osuus vankiloissa lisääntyy nopeasti.

 

Vaikeasti työllistyvälle kantaväestölle järjestetään monin eri tavoin tuettua työtä. Voitaisiinko lähi-idästä tulleisiin soveltaa saamaa ja niin pian kuin se suinkin on mahdollista? Nykyisellä tietotekniikalla kartoitettu tulijoiden ammattiosaaminen voidaan ryhmitellä ammattialoittain. Elleivät ammattiliitot hyökkää kimppuun, alihankintaa tekeviin yrityksiin voitaisiin järejestää osaamista hyödyntävää teollista sarjatuotantoa. Näin supistuisi slummiutumisen riski eikä syntyisi joutilaitten laumoja. Turhautumisriski vähenisi, samoin jengien radikalisoituminen. 

 

Kokkolan tekstiiliteollisuus työllisti vielä 70-luvulla nelisentuhatta henkeä. Nahka-alan osaamistakin vielä löytyy. Pakolaisnaisia voitaisiin kouluttaa kadonneen tekstiili- ja nahkateollisuuden piiriin. Markkinoinnissa hyödynnettäisiin tekstiilinäyttelyissä suomalaisten eri puolilla maapalloa saavuttamaa  osaamista ja mainetta.

 

Vuosi sitten olin Turkissa mukana tehdasvierailulla, jossa ryhmäämme kuulunut nainen osti lähes 2000 euroa maksavan 3/4-pituisen nappanahkatakin. Nahka-asustealaa tuntevana ihmettelin. Samanlaatuisen takin olisi saanut Suomesta alle neljänsadan. Jouduin todella ajattelemaan!

 

Ei pyritä tekemään halpaa, vaan mahdollisimman näyttävää, laadukasta ja hintavaa. Pakolaisten lähtömaissa käsityötaidot ovat usein huippua. Opetetaan nyplääjät käyttämään uutta teollisuustek-niikkaa. Näin taiteilijoiden saavuttama maine olisi muutettavissa teollisiksi työpaikoiksi, verotuloiksi ja kansan hyvinvoinniksi.

 

Emme arvosta maailman parasta puuta raaka-aineena, vaan annamme sen kasainväliseen omistukseen luisuneiden suuryritysten bulkkitavaramarkkinoille ja voitot ulkomaisille sijoittajille.

 

Työllistäminen ja kotimaisten raaka-aineiden kilpailukykyinen hyödyntäminen vaatii, etteivät ammattiliitot puutu tähän. Sillä tavalla saisimme huomattavan osan tänne joka tapauksessa  jäävistä tulijoista yhteiskuntaan sijoittuviksi ja elinkustannuksensa maksaviksi ihmisiksi.

 

Alpo Ylitalo,  Kokkola 2015-12-10