--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684432 kpl

Vallassa talouskriisiin ja asiantuntijana sen torjuntaan

Valtionvarainministeriö ennusti vielä marraskuussa ensi vuodelle 1,8 %:n talouskasvua, mutta se muuttunee ennustamattakin miinusmerkkiseksi. - Tamminiemen asiantuntijavierailijoilta voidaan perustellusti kysyä, miten taloustaantuma torjutaan. Maakunnissa liikkuvilta neuvojilta puuttuvat konkreettiset ohjeet. - Mihin olemme luottaneet ja miksi?

Arto Hietalahti luonnehti Esko Ahoa Kp:ssa 16.12. maan johtavaksi innovaatioapostoliksi. Nimitys ei väheksy kokemusta, jota tuli 26.4.1991 lähtien lamanselvittelijäpääministerinä. Tuolloin oikeisto-hallituksen suunnitelmien vastustajiksi nousivat SAK ja 1990 valittu puheenjohtaja Lauri Ihalainen joukkoineen. SAK:n puristuksessa valittu politiikka johti devalvaatioihin ja uhrien syyllistämiseen. 

Katastrofin lähtölaukaus tuli Harri Holkerin hallituksen finanssi- ja rahapolitiikasta sekä pankkien holtittomasta luotonannosta. Presidentti Koivisto, Suomen pankin ex-pääjohtaja, halusi pelastaa pankit ja piensijoittajien varat yritysten kustannuksella. Ahon hallitus syvensi katastrofia avatessaan pankeille luottopiikin. Selviämiskeinoksi ei valittu yritysten rahoitushuollon ja työpaikkojen turvaamista, vaan tuhottiin noin 65 000 yritystä ja satojatuhansia työpaikkoja. Hallitus ja SAK sahasivat istuinoksansa poikki. Valtio velkaantui satoja miljardeja ja teki noin 200 000 takaajauhria. Liikepankit samoin kuin pääosa metsäteollisuudesta luisuivat ulkomaalaisomistukseen. Tutkijoiden arvioima laman hinta 650 miljardia euroa muistuttaa menneestä. - Kokeneet  luennoivat, miten uusi vältetään ilman Holkeri/Liikasen  ”Sailasta” talouspolitiikkaa.

Kp:ssa 23.11. Ahon hallituksen valtionvarainministeri Iiro Viinanen vierastaa ajatuksia, joiden mukaan pankkien ja valtion talouden kunto olisi parempi kuin vuonna 90. Hän kieltäytyy antamasta hallitukselle ohjeita, mutta toteaa veronkevennysten olevan lievä huojennus. Hän toteaa kestämät-tömäksi, että eniten ansaitsevien veroprosentti on selvästi pienempi kuin tavallisten palkansaajien. - Ministeri Jyrki Katainen keventää verotusta ja haluaa turvata yritysrahoituksen, vaikkei se pankkeja kiinnosta. - Sauli Niinistö siirtäisi veronkevennyksiä. 

Pohjois-Suomi-päivän seminaarijutusta ei löydy ainoatakaan konkreettista talouskriisin torjunta- ohjetta. Aho näkee Kp:ssa 16.12. talouskriisin ulottuvan kaikkialle ja siksi ensi joulua vietetään niukemmissa varoissa. Hän opastaa, että jokainen kriisi kannattaa käyttää hyväksi ja toteaa viennin vuonna 1990 olleen 20 % mutta nyt 50 %. Hän ei kaunistele tulevaisuutta, vaikka useimmat välttävät pelottelua, jottei kotimaan kulutus supistuisi. Lehti lainaa kansallisen innovaatiostrategiatyöryhmän puheenjohtajan analyysiä: ”Olemme kokemassa sellaista kriisiä, joka ulottuu maailman kaikkiin kolkkiin.”  - Jos ympäristövaltioilla ovat asiat vielä huonommin kuin Suomessa, mistä löytyvät vientituotteille ostajat? - Mitä konepajat, vene- ja  kuntoilulaitteiden valmistajat tai metsäteollisuusyritykset tuottavat, elleivät markkinat vedä? Elvytys lieventää, muttei vedä Suomea suosta. Miten Aho hyödyntää kriisin, jäi vaille vastausta.

Kp:n mielipidesivulla Arto Hietalahti kirjoittaa Ahon ajatuksista, että laman seurauksiin pitäisi kyetä vastaamaan ennen kuin vaikeudet ovat nähtävissä, muuten on myöhäistä. - Hänkään ei löydä esitelmistä kriisin ratkaisuun yksityiskohtaisia ohjeita.

Lainaan vaikuttajan Jutta Urpilaisen kirjoituksesta Kp:n mielipidesivulta 18.12. ajatuksen: ”Huolestuttavaa on myös hallituksen halu jättää elvytystoimet odottamaan joulun yli”.  Ts. elvytyksen alkua ei voisi siirtää viikolla. Kälviäläinen Paavo Peltola totesi 25.7. Pohjalaisen kirjoituksessaan, että Jutta hyppäsi liian suuriin kumiteräsaappaisiin, jotka näyttävät vievän kävelijää sinne sun tänne.

Nykyiseen markkinatalouteen huonosti istuva, mutta välttämätön talouskriisien torjuntakeino on huomattavasti tiukempi pankki- ym. rahoitusvalvonta.  Rahalla rahaa tekeviä tulee valvoa tehokkaammin.

Kiitän kuluneesta ja toivotan hyvää alkavaa vuotta!                         

Alpo Ylitalo, Kokkola 2008-12-28