--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Suomalaista petopolitiikkaa

 

Viime päivinä olemme lukeneet jälleen, mitä suurpedot tekevät kotieläimille. Haapavedellä sudet tappoivat kaksi vasikkaa ja arvokkaan hiehon. Himangalla karhu kävi mehiläistarhalla tekemässä tuhojaan. Toholammilla Hirvikosken seuduilla sudet ovat käyneet useita kertoja kotieläinten kimppuun. Sievissä meni lauma lampaita. Petojen oikeaa määrää ei kerro kukaan. Tiedotusvälineet kertovat ainoastaan levikkirajojensa alueella tapahtuneista petojen hyökkäyksistä. Petojen määrän lisääminen on yhtä vastuutonta kuin laittomat lakot tai työnseisaukset ja ulosmarssit. Milloin häipyy ensimmäinen lapsi tai aikuinen, on ajan kysymys.

 

Lestijärvellä kaadettiin karhu heti pyynnin alettua. Perhon susijupakka on kesken eikä siihen  liittyvä ikävä kuolemantapaus unohdu vuosikymmeniin. Kuka petoja tarvitsee ja mihin? Elämme punavihreän väkivallan painostuksessa.

 

- Petolaskijoiden tuloksiin ei luoteta. Hirvenkaatolupien määrä on lähes puolittunut ja peuralaumat Suomenselältä hävinneet. Tappajapedolle peura on helppo nakki. Voimakkaassa kasvussa oleva hyljemäärä syö kotimaisen arvokalan niin, että ammattikalastajia on todellisuudessa enää lievennetyissä tilastoissa.

Karhuhavainnot Keski-Pohjanmaan kennelpiirin alueella (Yle uutiset 22.5. 2014):

Vuosi

Yhteensä jälki- ja näköhavainnot + pennut

2000

92

2001

105

2002

144

2003

142

2004

109

 

2005

147

2006

179

2007

258

2008

233

2009

94

2010

328

 

2011

477

2012

867

2013

990

 

Karhuhavaintoja riistanhoitoyhdistyksittäin (havainnot 20.5. 2014 mennessä:

Halsua 6, Toholampi 30, Veteli 9, Himanka 2, Kalajoki 4, Kannus 49, Kaustinen 16, Kälviä-Ullava 35, Lestijärvi 19, Nivala 1, Perho 11, Sievi 6, Toholampi 30, Veteli 9.

 

Lieneekö Kokkola jätetty tarkoituksella pois tilastosta. Päällä olevat taulukot ilmentävät, miten nopeasti karhukanta on paisunut. Susien havainnoinneissa on valtavat erot. Esimerkiksi Kainuun asukkaat sanovat muutaman kunnan alueella olevan enemmän susia, kun RKTL:n tutkijat ilmoittavat koko maan määräksi. Sama ajatus oli Perhon asukkailla.

 

Marjastus- ja sienestyskausi ovat paraimmillaan, mutta poimijoiden keskuudessa leviää petojen pelko niin, etteivät kaikki uskalla lähteä enää metsään. Moni häpeää tunnustaa pelkoaan ja kertoo marjastuksen lopettamisen syyksi esim. fyysisen vaivan.

 

On pakko kysyä, kenen hyöty on se, että osa marjoista jää pomimatta, kun ihmiset eivät uskalla petojen pelossa lähteä metsään. Varsinkin kun marjoja ostettaisiin enemmän kuin niitä tarjotaan. Maan talous ja työttömyys ovat surkeassa jamassa, mutta osa kotitalouksia jää ilman talvimarjoja.

 

Liian suuren peto ja hyljekannan ylläpito tulee kalliiksi kansalle. Riistaeläimet ja kala ovat muodostaneet huomattavan osan kotitalouksien ravinnosta. Pedot ja hylkeet voivat hyvin, mutta ihmiset pahoin.

 

Kalastus on tehty niin kannattamattomaksi, ettei monella paikkakunnalla ole enää ainoatakaan kalastajaa. Viime vuonna tuotiin elintarvikekalaa 116 milj. kg, jonka arvo on 402 milj. euroa. Eleintarvikekaupan vaje oli 3,5 mrd. euroa. Tämä kertoo siitä, ettei maassa harjoiteta juuri kotitarvekalastustakaan. Viimeinen kalastuslain uudistus teki valtavasta verkkomäärästä kalastuk-seen kelpaamattomia eikä puolueissa toimittu tilanteen vaatimalla ymmärryksellä. Alalla toimiva virkakoneisto sai taas kerran tahtonsa läpi, kun sai sanoa ei.

 

Alpo Ylitalo

Kokkola

2015-09-16