Huoli Suomen tulevaisuudesta

Muutamassa vuodessa Suomesta on kadonnut yli 100 000 työpaikkaa ja väkiluku kasvaa. Helmikuussa 2013 oli 37 000 työtöntä enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Kauppatase on negatiivinen ja maa velkaantuu.  Kotitalouksien velka on suurempi kuin koskaan. Eläkeläisten lisääntyessä huoltosuhde huononee. Yltiövihreys on talouskasvun jarru.

Vuodesta 1987 lähtien väestöllinen huoltosuhde on pysytellyt noin 60:ssa. Lapsia ja vanhuksia oli 56 sataa työikäistä kohden. Vuoteen 2011 mennessä huoltosuhde oli noussut 62:en. Vanhusväestön huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa ja jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 75 ja vuonna 2030 reilusti yli 80. Väestöennusteen mukaan se ei parane tulevaisuudessa missään kunnassa. V. 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Vanhusväestö on maksanut omat eläkemaksunsa. Ensikertaa Suomen historiassa eläkekertymä on pienempi kuin eläkemaksut.

Työnvälityksen säädösten mukaan tammikuussa työttömiä oli 292 000, mutta todellisuudessa luku lienee n. 400 000. Tilastokeskuksen mukaan viimeisten 40 vuoden aikana alempien ja ylempien toimihenkilöiden yhteenlaskettu osuus työllisistä on kasvanut 32 prosentista 58 prosenttiin. Tämä on tulosta siitä, että kunnat ovat perustaneet uusia virkoja saadakseen valtionosuuksia. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista oli vuoden 2013 helmikuussa 67,6 % (päivitys 28.2.2013). Konkurssien määrä kasvoi tammikuussa maa-, metsä- ja kalataloudessa. Kannattavuusvaikeudet ovat kasvussa.

Teollisuustuotanto supistui tammikuussa useimmilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto väheni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa: 14,8 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto laski 11,8 prosenttia vuoden 2012 tammikuusta. Elintarviketeollisuudessa tuotanto väheni 4 %. Sähkön-tuotanto kasvoi 5,3 %. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti on supistunut, mutta jäljellä olevan kapasiteetin tuotanto kasvoi lähes 3 %. Kaivostuotanto oli tammikuussa likimain vuodentakaisella tasolla.

Millä elämme jatkossa?

Voimme korvata osan 13,5 miljardin euron energiantuonnista uusiutuvilla kotimaisilla raaka-aineilla. Hajautettuun energiantuotantoon saataisiin jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Tehtyjen sitoumusten vuoksi metsän 25 milj. kuution kasvusäästöjen käyttöä pitäisi lisätä ainakin 13 milj. m3/v. Vaihtotase kääntyisi plussalle, metsät tulisivat kasvukuntoon ja mekaaninen puunjalostus saisi parempaa raaka-ainetta. Vesistöjen kunnostuksen yhteydessä vesivoimaa voisi lisätä, millä kalliin ja vahvasti tuetun tuulivoiman tarvitseman säätövoiman tarvekin tulisi ratkaistuksi edullisesti.

Ellei teollisuuden kilpailukyky parane, sen muutto ulkomaille jatkuu. On turha kuvitella, että 4,5 prosenttiyksikön yhteisöveroalennus pysäyttää muuttoliikkeen. Sähköveron nosto ja poisto-oikeuksien rajoitus syövät veronalennuksen. Suomesta on muuttanut tai rekisteröitynyt Viroon n. 5 000 yritystä. - Yrittäjyys ei ole hyväntekeväisyyttä.

Alpo Ylitalo, 2013-04-16